Kirjoitettu

Ympäristöystävällisempiä matkustusvalintoja

Koska viimeksi kirjoitin lentämisestä ja pohdin asioita vähän isommalla skaalalla, ajattelin tällä kertaa pureutua aiheeseen yksilön tasolta. Aikaisemminkin on käynyt ilmi, etten ole mikään ympäristöpyhimys itsekään ja matkustan suhteellisen tiheään tahtiin. Jutussa seuraavat pohdinnat ovat siis kulkeutuneet mieleeni omilla matkoiltani, mutta myös muutamilta sivustoilta joita lueskelin, kun tein taustatutkimusta aiheesta. Kertokaahan, mitä mieltä olette!

Tälläkin hetkellä maapalloa kiertää noin 1.2 miljardia turistia matkustaen kotimaidensa ulkopuolelle, ja useimmiten matkustustapana on lentäminen. On olemassa ainakin neljä tapaa, joilla lentomatkustamisen ympäristövaikutuksia voitaisiin vähentää: ostamalla päästökauppaosuuksia, edelleen kehittämällä lentokoneita ja biopolttoaineita niiden käyttöön, sekä suunnittelemalla matkareitit tehokkaammin.

Kun tällainen yksittäinen pulliainen sitten lähtee maailmalle, tuntuvat puheet päästökaupasta ja biopolttoaineista ainakin itsestä aika vaikeilta aiheilta. Jos edessä siintä loma kaukomailla tai jälleennäkeminen läheisten kanssa, puiden istuttaminen ei välttämättä ole ensimmäinen asia, joka nousee mieleen. On kuitenkin olemassa monta pientä tapaa, joilla omia matkustustottumuksia voi muuttaa ympäristöystävällisempään suuntaan.

Lennä kevyemmin ja suoraan

Toinen ympäristölle merkittävä asia on tuo lentoreittien tehokkaampi suunnitteleminen. Tämä aspekti koskee sekä lentoyhtiötä että yksittäisiä matkustajia, ja olen itse nykyään valmis ostamaan suoran lennon välilaskun sijaan, vaikka sen hinta on usein hieman kalliimpi. NASA:n raportin mukaan 25 prosenttia lentomatkustamisen päästöistä syntyy koneen noustessa ja sen laskiessa.

Mitä pidemmän matkan aikoo siis matkustaa, sitä järkevämpää on ottaa lentokone esimerkiksi auton sijaan. Nousun ja laskun välinen matka lentokoneella kuluttaa ympäristöä autoilua vähemmän pidemmillä etäisyyksillä. Lisäksi harvalla on aikaa ajaa useita päiviä esimerkiksi toiselle puolelle Eurooppaa, kun lentokoneella sama matka taittuisi muutamassa tunnissa. Lentoa valitessa business-luokassa matkustaminen on luonnollisesti ympäristölle haitallisempi valinta, sillä samaan tilaan mahtuu silloin vähemmän ihmisiä.

Nauti ja arvosta matkaasi

Matkustaessani New Yorkiin muutama viikko sitten lentoluokkani oli ECO-light, sillä mukanani ei ollut reppua suurempia matkatavaroita. Taisin naurahtaa ääneen tämän huomatessani. On toki todettava, että lentoyhtiöt lähtevät jokseenkin kyseenalaiselle tielle markkinoidessaan palveluitaan ympäristöystävällisinä tekoina. Faktahan on, että huvin vuoksi matkustaminen pitäisi lopettaa kokonaan. Jos kuitenkin lentokone kutsuu, on jotain mitä jokainen voi omalla sarallaan tehdä. *EDIT- Eco-light lipputyyppi tarkoittaa economy-luokan lippua ilman ruumalaukkua.

Niille joille reissukipinä on kaikesta huolimatta kuolematon, muiden tekijöiden lisäksi kohteessa kannattaa viipyä hieman pidempään, jotta matkaan ei tarvitsisi lähteä niin usein. Kolmen viikon aikana kerkeää tapaamaan ystäviä ja perhettä jo useaan otteeseen, jolloin seuraavan matkan varaamisenkin voi siirtää vähän pidemmän ajan päähän.

Zero waste travel

On paljon asioita, joihin olen huomannut pystyväni vaikuttamaan matkustaessani. Ensinnäkin, pyrin aina lentämään ilman ylimääräisiä matkatavaroita. Cabin-laukun kanssa lentäminen ei ole ainoastaan halvempaa, mutta myös kevyempää. Jos jokainen lentomatkustaja jättäisi esimerkiksi toisen kenkäparin kotiin, vaikutus lentokoneen kokonaispainoon olisi jo huomattava. Puhumattakaan kokonaisista matkalaukuista.

Ilman ruumaan menevää laukkua on toki mietittävä millaisia tavaroita saa viedä lentokentän turvatarkastuksen läpi mukanaan. Moni ei muista, että ruokaa saa ottaa mukaansa. Ekologisen matkaajan ensimmäisten matkavarusteiden tulisikin olla kestävät ja pestävät ruoka- ja juomavälineet. Esimerkiksi keskikokonoinen lasipurkki käy niin ruuan säilytykseen kuin veden juontiinkin, ja sen voi pestä ja kuljettaa. Kätevää, sanoisin.

Kuljetan turvatarkastusten läpi aina myös tyhjän vesipullon, jonka täytän terminaalissa. Ympäristön lisäksi myös lompakko kiittää, kun rahat eivät kulu lentokentän ylihinnoiteltuihin vesipulloihin ja usein muovipakattuihin ruokiin. Usein kannan mukanani myös konepestävää kahvimukia, johon pyydän kahvini usein täytettävän.

Bambulankalaput mukaan matkalle

Matkustaessa kannattaa kiinnittää huomiota myös hygieniatuotteisiin. Jos pakkaa mukaansa esimerkiksi shampoon ja hoitoaineen pieniin kestopakkauksiin, voi välttää hotellien pikkumuovipullot. Toisaalta moni kosmetiikkafirma valmistaa pakkauksensa ympäristöystävällisistä materiaaleista jo nyt, joten aina kannattaa olla valppaana ja tietoinen ostoksia tehdessään.

Ekoarjen 100% bambulangasta virkatut kestovanulaput ovat kätevä tapa vähentää kauneudenhoidosta aiheutuvaa ympäristöjätettä, ja ne kannattaa ottaa mukaan myös matkalle. Bambu on materiaalina ympäristöystävällisempää, ja kestovanulappujen lanka lähes käsittelemätöntä ja siten ympäristölle vähemmän haitallista. Täällä Marian kirjoittama postaus aiheesta, jos haluatte lukea lisää.

Lähteet
Baltic Outlook Inflight Magazine, September 2018, sivu 36
https://www.youtube.com/watch?v=Bng59mZG5No
https://www.dw.com/en/how-to-be-a-travel-addict-and-still-spare-the-environment/a-19056854
https://www.nytimes.com/2017/07/27/climate/airplane-pollution-global-warming.html
https://www.dw.com/en/to-fly-or-not-to-fly-the-environmental-cost-of-air-travel/a-42090155
Kirjoitettu

Vaatehuolto

Tiesittekö, että noin kolmasosa vaatteen ympäristövaikutuksista muodostuu siitä, miten sen omistaja sitä hoitaa?

 

NRDC

 

Tätä ajatellen aloitammekin nyt Saaran kanssa postaussarjan, jonka teemana on vaatehuolto. Aiheesta on niin paljon sanottavaa, joten päätettiin jakaa se useampaan postaukseen. Inspiraation lähteenä aiheelle on toiminut ekologisen muodin sanansaattaja, trashionista Outi Les Pyy. Vaateteollisuuden ihmisoikeus-, ympäristö- ja sosiaalisiin ongelmiin voi itse yrittää vaikuttaa harkitsemalla tarkkaan mitä ostaa ja suosia vastuullisesti toimivia yrityksiä.

 

Ensimmäisen postauksen teemana on hetki, jolloin vaate päätyy kuluttajan haltuun. Vaatteiden huolto nimittäin alkaa jo ostopäätöksestä. Siitä, kun olet löytänyt vaatteen, jonka tarvitset ja haluat. Jota kunnioitat ja josta haluat pitää huolta.

On paljon helpompi valita vaatteet päällensä kaapista, jossa on itselleen ja tyylilleen sopivia vaatteita eikä “vähän sinnepäin” olevia. Uuden vaatteen ostaminen kannattaa tehdä harkiten ja huolellisesti, hetken mieliteosta johtuvia ostoksia vältellen. Osta vain vaatteita, joita oikeasti haluat eikä vain sen vuoksi, että se on niin halpa. Mikään kunnolla ja reilulla työllä tehty t-paita ei maksa viittä euroa.

Kun täydellinen paita, farkut tai mekko on löytynyt, siitä haluaa pitää huolta. Vaatteeseen ei tulisi suhtautua kuin kertakäyttötavaraan, jonka voi heittää pois parin käyttökerran jälkeen. Vaatteeseen tulisi sitoutua ja se pitäisi haluta käyttää “loppuun”. Kun vaatteeseen on muodostettu tunneside, on luontevaa, että siitä pitää hyvää huolta.

Vaatekaupassa kannattaa jo miettiä muun muassa näitä asioita:

  • Miltä vaatteen laatu vaikuttaa? (esimerkiksi sauman vahvuuden voi tarkistaa vetämällä niitä kevyesti erikseen ja katsomalla tuleeko saumaan rako)
  • Mitä materiaalia se on?  Olenko valmis pitämään vaatteesta huolta materiaalin vaatimalla tavalla? (esimerkiksi elastaania sisältävät vaatteet eivät kestä huuhteluainetta tai kuumaa (40 °C) lämpötilaa)
  • Olenko valmis korjauttamaan vaatteen, jos se hajoaa tai kuluu?
  • Sopiiko se käytettäväksi jonkun jo omistamani vaatteen kanssa?
  • Missä tilanteissa käyttäisin sitä?
  • Sopiiko vaate tyyliini, olemukseeni ja tarpeisiini? (Eihän mekon helma ole liian lyhyt minulle, housut liian kireät…)

 

 

Aiheesta lisää:

Outi Les Pyyn blogi

Hyvän mielen vaatekaappi – Rinna Saramäki

Hyvä dokumentti vaateteollisuudesta: The True Cost (löytyy ainakin Netflixistä)

 

Mitä ajatuksia aihe teissä herättää? Mistä asioista haluaisitte lukea vaatehuollon yhteydessä?

 

-Maria & Saara