Posted on Jätä kommentti

Talomme palaa – Sademetsäkato huolenaiheena

Olen kuluneiden päivien aikana lukenut sekä suomalaisesta valtamediasta että kansainvälisistä julkaisuista paljon Amazonin metsäpaloista. Viime päivinä eri puolilla maailmaa on myös osoitettu mieltä ’’maailman keuhkojen’’ pelastamisen puolesta.

Maailman johtajat tapaavat parhaillaan Ranskassa pohtimassa ihmiskuntaamme askarruttavia kysymyksiä ja Amazon on luvattu nostaa asialistan kärkeen. Palava sademetsä tuottaa ilmakehään hiilidioksidia, ja samalla sitä ilmasta poistava metsä tuhoutuu. Metsäpaloista aiheutuva haitta on siis kaksinkertainen ja sen vaikutukset pitkäaikaiset.

Näin yksilön näkökulmasta tuntuu kovin voimattomalta. Jos päättäjätasollakin vain tunnustellaan ja odotellaan, mitä minä sitten voisin tehdä?

sademetsäpalojen mielenosoitukset

Lihan loppu

Suurimmat metsäpalot sijoittuvat Brasilian alueelle, jonne on yritetty tarjota kansainvälistä apua metsien hoidossa. Maan johto tarkastelee asiaa kuitenkin ennemmin kaupan ja kilpailun kuin ilmaston näkökulmasta. Palanut maa tuo lisätilaa tuotteille, joille myös Euroopassa on jatkuva kysyntä.

Ilmeisesti esimerkiksi Brasiliasta tuotu liha keskittyy Suomessa erityisesti ravintoloihin, jolloin sen alkuperää ei ehkä tule ensimmäiseksi ajatelleeksi. Toinen seikka on soijantuotanto. Suurin osa Amazonin alueella tuotetusta soijasta menee rehuun, jota karjaeläimet syövät. Pienempi prosentti soijasta päätyy suoraan ihmisten suihin.

sademetsäpalojen mielenosoitukset

Huolestuttavinta tässä kaikessa on mielestäni se, että palojen on sanottu olevan ainakin osittain tahallisia. Jos tuottajataho tahtoo lisäpalstoja laitumilleen, voi hän ilmeisesti tilata tuhopolttajat asialle tuosta noin vain. Ihmisen lyhytnäköisyys ja itsekkyys hirvittää. Ympäristöstä viis, kunhan kaupankäynti kulkee.

Yksilönä on siis kai tärkeintä olla tietoinen käytettävien tuotteiden alkuperästä. Sekasyöjänä on hyvä pohtia myös sitä, mitä se eläin jota syö on syönyt. Usein ei esimerkiksi tulla ajatelleeksi, että kotimaisena mainostettu ja Suomessa kasvatettu broileri on voinut syödä Brasiliassa kasvatettua soijaa.

Uutta puhtia ruokavalioon

Kasvisruuastakin voi inspiroitua aina uudestaan. Varsinkin arjen keskellä luovuus ruuanlaitossa helposti unohtuu ja monipuolinen syöminen meinaa ainakin itsellä jäädä. Ympäristötietoinen syöminen on myös suunnittelua esimerkiksi ruokahävikin kannalta.

Lupaudun siis monipuolistamaan kasvisruokavaliotani, ja etsimään uusia reseptejä! Ehkä uskaltaudun jopa ulos perinteisestä lautasmalli-ajattelusta, jossa liha on usein aterian pääraaka-aine. Vaikka ostopäätökseni eivät Amazonia suoraan pelastaisikaan, ehkä joku teistäkin inspiroituu. Toivottavasti ainakin!

Amazonin sademetsä palaa

Onko teillä jotain hyviä kasvisruokaehdotuksia/-sivustoja/-blogeja? Lukisin mielellään vinkkejä ja lisää pohdintaa aiheesta 🙂

Posted on Jätä kommentti

Korkkarit, kukkakimppu ja kestohedelmäpussi – muistilista kevään ja kesän juhliin!

Toukokuusta alkaa kesäjuhlien sesonki! Juhlakauden korkkaavat ylioppilaat ja ammattiin valmistuvat. Pitkin kesää on luvassa rippijuhlia, häitä ja monia muita tilaisuuksia, jotka virittävät jo hyvissä ajoin juhlatunnelmaan. Kampaajakäynti, viimekesäisen juhlapuvun etsiminen, kenkien kiillotus – juhlahumun keskellä on monta muistettavaa asiaa.

Muistilistalla on tietenkin myös lahjan hankkiminen ja sopivan lahjan miettiminen voikin aiheuttaa
päänvaivaa. Moni haluaa muistaa kevätlukukauden päätteeksi koulun ja päiväkodin opettajia pienellä
lahjalla. Entä millainen lahja sopisi etenkin valmistuvalle nuorelle? Vakiintunut tapa on muistaa nuorta
rahasummalla tai lahjakortilla. Tämä ratkaisu on tietenkin varmistus siitä, että päivänsankari saa valita juuri mieleisensä lahjan.

“Kuka lahjan saaja sitten onkin, kannattaa tavaralahjaa hankkiessa pohtia, miten tuote kestää aikaa ja kuinka tarpeellinen se saajalleen on.”

Moni kevään ylioppilas tai ammattiin valmistuva on jo hyvää vauhtia itsenäistymässä ja muuttamassa
omaan asuntoon, ja omaan kotiin muutto tietää erilaisten hankintojen tekemistä. Itse olen rippijuhlat ja
ylioppilasjuhlat jo hetki sitten juhlinut. Lähipiirini teki fiksun ratkaisun, sillä sain valita mieluisen astiasarjan, johon kuuluvia osia sain aina merkkipäivinäni lahjaksi. Astiat muuttivat tietysti mukanani omaan kotiin ja ne ovat edelleen päivittäin käytössä. Tämä kestävä, ajatuksella hankittu lahja on jäänyt mieleeni paremmin, kuin onnittelukorttien välistä löytyneet setelit tai muutamat muut lahjat, joiden tehtävä on ollut lähinnä pölyn kerääminen kaapin perukoilla. Kuka lahjan saaja sitten onkin, kannattaa tavaralahjaa hankkiessa pohtia, miten tuote kestää aikaa ja kuinka tarpeellinen se saajalleen on.

Kangaskassi on aina hyvä lahja!

Ekologinen elämäntapa kiinnostaa erityisesti nuoria ja omaan kotiin muuttaessa moni haluaakin tehdä
ekologisia ratkaisuja. Ehkä valmistuvaa nuorta voisi juhlapäivänä muistaa kauniilla kodin käyttöesineillä, kuten virkatulla bambuliinalla, kestohedelmäpusseilla tai käsintehdyllä pesusienellä? Jos nuoren matka jatkuu jo uusiin opiskelukuvioihin, olisiko kurssikirjat hyvä kuljettaa kierrätyskankaisessa repussa tai kangaskassissa? Kestävät, ekologiset tuotteet ovat parempi valinta jokaiselle kevään ja kesän juhlijalle.

Myös kestovanulaput ovat hyvä lahjaidea.

 

Bambuliina kauniiksi avuksi kodin siivoukseen.

Vielä kertauksena – mieti lahjaa hankkiessa seuraavat kohdat:

  • Lahja, kuten mikä tahansa ostos, hankitaan tarpeeseen. Mitä toiveita lahjan saajalla on? Suoraan
    kysyminen ei ole kiellettyä! Sen avulla voi välttää hätäiset hutiostokset.
  • Tavaralahjan kohdalla suosi ekologisia tuotteita. Kodin käyttöesineetkin voivat olla kauniita ja niistä voi koota vaikka sievän lahjakorin.
  • Voisiko isomman lahjan hankkia porukalla?
  • Olisiko pikkuhiljaa täydentyvä lahja, kuten astiasarja, hyvä idea?

Jos et ole varma, mikä lahja olisi saajan näköinen, voit tietysti valita myös Ekoarjen lahjakortin, joita on pian saatavilla! Lahjakortin saaja voi itse valita verkkokaupasta mieluisensa tuotteet.

Aurinkoista loppukevättä ja inspiraatiota juhlasuunnitteluun!
-Ansku

Kestohedelmäpussi ilahduttaa pitkään!
Posted on Jätä kommentti

Hyvä, paha nettishoppailu ja mikä avuksi

Tilasin viime viikolla uuden laukun. Olin juuri muutamaa päivää aikaisemmin ajatellut, että olen lopen kyllästynyt kangaskasseihin, joihin sullotaan kaikki tavarat kerralla. Sitten kiireessä etsitään lompakkoa kassalla tai kännykkää kun se soi jostain laukun uumenista. Nyt halusin järjestelmällisen kassin, jossa olisi taskuja sisällä ja ulkona, vetoketjuja ja nappeja kaikkiin tarpeisiin. Jos tavarani olisivat järjestyksessä laukussani, olisi elämänikin helpommin hallittavissa, tai niin ainakin kuvittelin.

Kuin tilauksesta, Instagram-feediini räpsähti käytännöllinen mutta rento kangaslaukku, joka sopisi tähän järjestelmälliseen, mutta silti homsuiseen Amsterdam-tyyliini. Kohdennetun mainonnan osuvuus on joskus todella pelottavaa, mutta pysytään nyt tässä laukunostoprosessissa. Laukku oli matkalla kotiovelleni viidessä minuutissa. Lisäksi olin säästänyt rahaa, uudistanut tyyliäni ja tavarani olisivat kohta paremmassa järjestyksessä ja helpommin löydettävissä kun paniikki siinä kassalla iskee. (Miksi vaan suomalaisissa ruokakaupoissa on tarpeeksi tilaa pakata ostoksia?!) Laukkuostokseni vaikutti siis kaiken kaikkiaan win win-tilanteelta.

Seuraavana päivänä silmiini osui Hesarin artikkeli, jonka otsikkoa lukiessani tunsin omantunnon pistoksen. ’’Tilaus Kiinasta kulkee kotiovelle halvemmalla kuin pitsa naapurista’’. Aiheeseen tutustuttuani ymmärsin, että Suomessa on Postin mukaan viime vuosina tehty noin 15 miljoonaa kansainvälistä kirjelähetystä vuodessa. Näistä suurin osa on kuluttajien verkkokauppaostoksia, ja muihin pohjoismaalaisiin verrattuna suomalaiset käyttävät jopa enemmän verkkokauppoja. Kaiken tämän usein tarpeettomankin krääsän lähetteleminen ympäri maapalloa ei voi olla ympäristölle hyväksi.

Vuosi 2017 oli Suomen kaikkien aikojen nettishoppailun huippuvuosi, mutta viime vuonna tilaukset olivat Postin mukaan lievästi laskussa. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa Maailman postiliiton yleissopimus, joka suosii kehittyviä maita. Tämän vuoksi Posti on esimerkiksi kertonut olevansa tappiollinen kaikista lähetetyistä kirjeistä huolimatta.

Muutosta ilmassa

Ala on kuitenkin murroksessa, ja myös nettishoppailun hinnat ovat nousussa, mikä on vaikuttanut markkinoiden hidastumiseen ja tervehdyttänyt alaa. Paljon uusia lähetysten lajittelukeskuksia on avautumassa myös Keski-Eurooppaan, esimerkiksi Puolaan.

Ajattelin, että voinko tosiaan olla näin ajattelematon. Jos jokin maksaa alle kymmenen euroa, kattaako se riittävän palkkion ja vastuulliset työskentelyolosuhteet tuottajataholle, saatika sitten ympäristöä säästävät kuljetustavat. Näin kahden viikon jälkeen tilauksesta laukkuni on edelleen matkalla jossain valmistusmaa X:n ja Hollannin välillä, meressä tai ilmassa. Siitä maksamani kymmenen euroa eivät mitenkään voi riittää kustantamaan kaikkia kuluja kotiovelleni saakka.

Usein paketin kulkureitti on myös tuotteen valmistajalle hämärän peitossa. Riittää, kunhan kuljetusfirmat pitävät hinnat alhaisina. Paketit saattavat usein kulkea läpi kymmenien eri tahojen ja usean maan kautta. Esimerkiksi Hollanti ja Qatar ovat usein lähetysten läpikulkumaita. Nopeinta on kuljettaa lentäen, halvempaa meriteitse. Jotkin tuotteet, kuten esimerkiksi sytkärit, kuljetetaan usein rautateitse.

Mitä meidän sitten pitäisi tehdä? Lähtökohtaisesti ylenpalttinen kuluttaminen olisi hyvä lopettaa kokonaan, ja vähintäänkin tiedostaa, tarvitseeko jotakin tavaraa todella. Itsekin olisin todennäköisesti selvinnyt ilman kangaslaukkuani, mutta vahinko tuli jo tehtyä.

 

  • Suosi paikallista, niin jalan kuin netissä

Usein ei myöskään tulla ajatelleeksi, että myös monet Suomessa fyysisesti myytävät tavarat on valmistettu jossain kaukana. Nettishoppailussa pätevät siis samat säännöt kuin paikan päältä ostostelussa: on hyvä pitää silmällä mistä tuotteet tulevat. Laatu ei aina ole kallista, mutta epäilyttävän halpaa tuotetta on tuskin valmistettu eettisesti ja ekologisesti.

 

  • Tarkkaile valmistustietoja ja suosi läpinäkyvyyttä

Esimerkiksi suurten vaatevalmistajien tuotetietoja voi joskus olla lähes mahdotonta selvittää. Toisaalta tuotteen valmistaminen lähellä nähdään usein myös positiivisena markkinointitaktiikkana, joten jos esimerkiksi vaate on valmistettu Suomessa, se on myös usein erikseen mainittu ja näin helpompi löytää. Olemalla tietoinen tuotteiden valmistuksesta on helpompi tehdä myös ympäristöystävällisempiä valintoja.

 

  • Osta käytettyä, lainaa, korjaa!

Olen itse pyrkinyt viime aikoina välttämään uusien vaatteiden ja asusteiden ostamista kokonaan. Kirppikset ja second hand-liikkeet ovat sitä paitsi aina pullollaan kaikenlaista ja niistä löydetyt tavarat uniikkeja. Käytetyn tuotteen osto ei myöskään kuormita lompakkoani taikka maapalloakaan uuden tuotteen kaltaisesti.

Ainakin Amsterdamissa olen nähnyt myös hauskoja vaatelainaamoita, joista voi käydä hakemassa asun vaikkapa juhliin pientä maksua vastaan. Laina-ajan jälkeen erikoisemmankin vaatteen tai asusteen voi palauttaa, jos se muuten seisoisi suurimman osan aikaa vaatekaapin uumenissa. Lainaamalla voi heittäytyä vähän erikoisimpiin asuvalintoihin, kun ei tarvitse sijoittaa niihin niin paljon rahaa.

Myös huomion kiinnittäminen vaatteiden laatuun on mielestäni tärkeää ja ympäristölle ystävällistä. Kun ostaa laadukkaan tuotteen, sen käyttöikäkin on yleensä pitempi. Kannattaa muuten lukea ompelija Annen esittely täältä ja tutustua myös hänen korjausompelupalveluihinsa. Ekoarki järjestää 27.4. Turussa vaatteidenvaihtotapahtuman, jonne voit tuoda vanhat käyttämättömiksi jääneet vaatteet ja tehdä uusia löytöjä tilalle. Lue lisää tapahtumasta täältä!

Millaisia kokemuksia teillä on herännyt nettishoppailusta? Onko olemassa jotain ympäristöystävällisempiä nettikauppoja, joista en olekaan tietoinen? Kiinnitättekö huomiota tuotteiden alkuperään/tuotetietoihin? Olisi kiva kuulla ja jakaa kokemuksia aiheesta 🙂

Aurinkoisin terveisin,

Roosa

Lähteet
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006033015.html
https://www.hs.fi/talous/art-2000006015734.htmlhttps:/
/www.hs.fi/elama/art-2000006025778.html
https://www.reuters.com/article/us-easteurope-realestate-logistics/online-boom-delivers-big-returns-for-central-european-warehouses-idUSKCN1QM0O9
Posted on Jätä kommentti

Muoviton maaliskuu

Muoviton maaliskuu -kampanjan tavoitteena on lisätä tietoisuutta muovin määrästä arjessa, innostaa sen kulutuksen vähentämisessä ja kannustaa kierrättämään sitä oikein. Maaliskuun ajan Laura Valkeapää otti osaa haasteeseen ja jakoi kokemuksiaan Ekoarjen Instassa.

 

Jopas oli kuukausi! Kiitos Ekoarjelle, että pääsin toteuttamaan heidän kanssa #muovitonmaaliskuu -haastetta. Kokemus on ollut erittäin opettava ja valaiseva. Matkan aikana on tullut opittua yhtä sun toista yllättävää asiaa muovista.

Tunneskaalalla olen käynyt niin turhautumisen ja surun puolella, kuin ilon ja innostuksen! Turhautuminen kuukauden aikana on pääosin johtunut muovia koskevien negatiivisten asioiden, kuten ympäristöhaittojen, realisoitumisesta itselleni, kauppareissuilla huomaamani turhan muovin määrä ja ikään kuin jonkinlainen luopumisen tunne tietyistä itselleni normalisoituneista tavoista. Näitä tunteita on kuitenkin valottanut kaikki se uusi ja ihmeellinen, sekä pieni jatkuvasti kasvava toivo muutoksesta ja paremmasta tulevaisuudesta! On ollut aivan ihanaa oppia uusia ympäristöystävällisempiä tapoja toimia ja oppia huomaamaan ympärillä tapahtuvia asioita, joihin ei ole aikaisemmin osannut edes kiinnittää huomiota.

 

Aloitin muovittomuushaasteen lajittelemalla kotona kaikki helmikuun aikana kerääntyneet muoviroskat. Koen, että siitä oli hyvä aloittaa, koska se oma muovinkäyttö konkretisoitui kertaheitolla silmien edessä. Roskaa oli jos jonkinmoista, mutta kuitenkin suurin osa elintarvikkeiden pakkausmuovia. Hetken selvittelyn jälkeen sain selville, että elintarvikkeiden muoviin pakkaamisella on syynsä. Kyse on nimittäin säilyvyydestä, biologisesta torjunnasta ja esim. liiskaantumisen estämisestä. Tutkimuksen mukaan muovipakkausten tuotanto on 0,6% eurooppalaisen keskivertokuluttajan hiilijalanjäljestä. Ilman muovipakkauksia eurooppalaisen hiilijalanjälki olisi merkittävästi nykyistä suurempi.

Yleensä suurempi ongelma on se, mitä sinne muoviin pakataan ja mihin muovi päätyy käyttämisen jälkeen! Tutkimuksen mukaan yhden naudanlihakilon tuottamiseen tarvitaan 15 500 litraa vettä, mikä vastaa yli 100 suihkussa käyntiä. Ilmapäästöjen suhteen tuo kilo naudanlihaa vastaa suunnilleen kolmen tunnin ajelua henkilöautolla. Parilla kymmenellä grammalla pakkausmuovia taataan, ettei tuotettu lihakilo pilaannu, eikä tuotantopanostus mene hukkaan. Pakkaamisella aikaansaatu säästö on vähintään 13 kertaa se, mikä kuluu itse pakkauksen tekoon.

Kuluttajan tulee pakkauksen oston yhteydessä tunnistaa oma vastuu sen kierrättämisestä. Muovipakkausten kierrättäminen on helppoa ja hyödyllistä. Keräykseen voi laittaa lähes kaikki muoviset tuotepakkaukset, kääreet, rasiat ja pussit. Muista kuitenkin huuhtaista tai pyyhkiä muovit puhtaiksi ennen keräykseen tiputtamista. Etikettejä ei tarvitse poistaa. Lähimmän muovipakkausten keräyspisteen voit tarkistaa mm. täältä: https://www.kierratys.info

Onneksi muoveille on kuitenkin olemassa jo uusia ekologisempia vaihtoehtoja, jotka toivottavasti lyövät pian tiensä läpi myös elintarvikkeiden suojana. Esimerkiksi VTT kehittelee biohajoavaa vaihtoehtoa muoville. Mun vinkkejä muovien kierrätykseen löydät ekoarjen instagramin Muoviton maalis -kohokohdasta! Laitan myös blogin loppuun vielä muutamia tosi hyviä linkkejä, jotka jokaisen olisi hyvä tsekata.

Mikromuovit järkyttivät minua kuukauden aikana eniten. Mikromuovit ovat pieniä, läpimitaltaan alle 5 mm muovipartikkeleita, jotka eivät hajoa luonnossa. Oli shokeeraavaa tajuta, kuinka moniin kosmetiikkatuotteisiin lisätään muovia, joka kasvojen pesun yhteydessä matkaa viemäriin ja suodattimien läpi ympäristöön. Olen itse ollut nuoresta saakka uskollinen Lumenen brändille, mutta suositun Cosmethics -sovelluksen avulla sain tietää, että suurin osa kaikista Lumenen tuotteista sisältää muovia! Nyt siis on munkin jo viimeistään aika siirtyä luonnonkosmetiikan pariin.

Positiiviseen keskittyminen helpotti kuitenkin omaa kuukauttani. Kauppareissuilla sai usein huomiota ja ihanaa palautetta omista kestopusseista. Tein kuukauden aikana huomattavasti vähemmän heräteostoksia, sillä muovittomat ostokset vaativat ainakin itseltäni alkuun enemmän suunnitelmallisuutta. Kestopussit olivat aina yhden kassin pohjalla valmiina uuteen reissuun. Uudelleen käytin myös vanhoja paperipusseja useampaan otteeseen. Lasipurkkeihin hain kuukauden aikana vain kerran täytettävää. Taloudellisesti muoviton maaliskuu kohteli minua erittäin hyvin. Oma muovittomuuteni herätti keskustelua ja toimintaa myös läheisissäni.

Muovittomuus vaikutti myös vahvasti ruokavaliooni. Pääosin maaliskuun ruoat koostuivat varastojuureksista, kuten perunasta, bataatista ja porkkanasta, sekä linsseistä ja kikherneistä. Onneksi kouluruokailu toi välillä vaihtelua lautaselle. Muoviin käärityn salaatin sijaan kokeilin kasvattaa itse herneenversoja. Versojen kasvamista on hauska seurata, eikä niitä tarvitse kuin kastella!

Olen erittäin ylpeä siitä, kuinka hyvin mielestäni pärjäsin haasteen aikana. Kotini ei kuitenkaan täysin muovittomaksi jäänyt, mutta kuukauden muovit mahtuivat helposti yhteen lasipurkkiin. Muovia minulle kulkeutui pääosin ystävieni vierailujen yhteydessä. Ainoa muovi, jonka itse ostin kuukauden aikana, oli Ben & Jerry’s jäätelöpakkauksen kannen ympärillä ollut ”sinetti”.

Miten tästä eteenpäin? No tähän on helppo vastata. Vanhaan ei ole paluuta, se on selvä. Mitä ympäristötietoisemmaksi ihmiseksi sitä kasvaa, niin sitä enemmän tulee keskityttyä siihen, ettei ainakaan tietoisesti omalla toiminnallaan pahenna tilannetta entisestään. Olen ymmärtänyt sekä muovin haittapuolet, että positiiviset vaikutukset, esimerkiksi biologisen torjunnan osalta ja näin ollen ruoan säilymisen kannalta. Jatkossa tulen varmasti tekemään valintojani pitäen mielessä paremman vaihtoehdon. Tulen vaihtamaan luonnonkosmetiikkaan, aion hankkia enemmän erikokoisia kestopusseja ja purkkeja ja välttää keinokuituisten vaatteiden ostoa. Erityisen tärkeää itselleni on keskittyä kierrättämiseen. Mikäli jokin muovipakkaus jälleen eksyy kotiini, niin on minun vastuullani pitää huolta siitä, että se pääsee oikeaan jätekiertoon.

Suosittelen täysin kokeilemaan muovittomuus haastetta. Itselleni kokemus oli mieltä avartava, opettavainen ja innostava. Olemme jokainen vastuussa paremmasta tulevaisuudesta. Ympäristöongelmiin ja ilmastonmuutokseen on puututtava välittömästi konkreettisilla teoilla, joten kannustan myös sua jättämään sen turhan muovin kauppaan, kantamaan sitä kestokassia mukana ja kierrättämään oikein. I can do it, you can do it, we can do it!

Muoviton maaliskuu to do lista:

  • Käytä kestokasseja
  • Suunnittele kauppalista etukäteen (säästät myös rahaa)
  • Osta omiin pusseihin ja purkkeihin
  • Tutustu muovipakkausten kierrätykseen
  • Etsi lähin kierrätyspiste ja kierrätä
  • Kokeile kasvattaa ruokaa itse
  • Valitse se parempi vaihtoehto
  • Vaihda kertakäyttöiset vanulaput kestovanulappuihin
  • Vältä keinokuituja vaatteissa
  • Tutustu ja vaihda luonnonkosmetiikkaan
  • Vältä kertakäyttömuovia
  • Kysy itseltäsi:
    • Tarvitsenko tätä todella?
    • Voinko käyttää tätä vielä uudestaan?
  • Uskalla kokeilla rohkeasti
  • Ole armelias itsellesi

 

Dokumentit, joita suosittelen:

  • A Plastic Ocean
  • Before the Flood

Linkit:

Lähteet:

  • Muovipakkaus: Luotu suojaksi -esite – Denkstatt study on the impact of plastic packaging on energy consumpition and GHG emissions. http://www.uusiomuovi.fi/fin/kuluttajalle/miksi_pakataan –
  • http://www.kemia-lehti.fi/wp-content/uploads/2016/10/Mikromuovia_tulee_taivaalta_Kemia-lehti_11_10_2016.pdf
  • https://joutsenmerkki.fi/teemat/mikromuovit/
  • https://www.vttresearch.com/Pages/VTT-developed-a-fully-bio-based-material-to-replace-fossil-based-plastics-in-thermally-formable-products.aspx
Posted on 4 kommenttia

Ympäristöystävällisempiä matkustusvalintoja

Koska viimeksi kirjoitin lentämisestä ja pohdin asioita vähän isommalla skaalalla, ajattelin tällä kertaa pureutua aiheeseen yksilön tasolta. Aikaisemminkin on käynyt ilmi, etten ole mikään ympäristöpyhimys itsekään ja matkustan suhteellisen tiheään tahtiin. Jutussa seuraavat pohdinnat ovat siis kulkeutuneet mieleeni omilla matkoiltani, mutta myös muutamilta sivustoilta joita lueskelin, kun tein taustatutkimusta aiheesta. Kertokaahan, mitä mieltä olette!

Tälläkin hetkellä maapalloa kiertää noin 1.2 miljardia turistia matkustaen kotimaidensa ulkopuolelle, ja useimmiten matkustustapana on lentäminen. On olemassa ainakin neljä tapaa, joilla lentomatkustamisen ympäristövaikutuksia voitaisiin vähentää: ostamalla päästökauppaosuuksia, edelleen kehittämällä lentokoneita ja biopolttoaineita niiden käyttöön, sekä suunnittelemalla matkareitit tehokkaammin.

Kun tällainen yksittäinen pulliainen sitten lähtee maailmalle, tuntuvat puheet päästökaupasta ja biopolttoaineista ainakin itsestä aika vaikeilta aiheilta. Jos edessä siintä loma kaukomailla tai jälleennäkeminen läheisten kanssa, puiden istuttaminen ei välttämättä ole ensimmäinen asia, joka nousee mieleen. On kuitenkin olemassa monta pientä tapaa, joilla omia matkustustottumuksia voi muuttaa ympäristöystävällisempään suuntaan.

Lennä kevyemmin ja suoraan

Toinen ympäristölle merkittävä asia on tuo lentoreittien tehokkaampi suunnitteleminen. Tämä aspekti koskee sekä lentoyhtiötä että yksittäisiä matkustajia, ja olen itse nykyään valmis ostamaan suoran lennon välilaskun sijaan, vaikka sen hinta on usein hieman kalliimpi. NASA:n raportin mukaan 25 prosenttia lentomatkustamisen päästöistä syntyy koneen noustessa ja sen laskiessa.

Mitä pidemmän matkan aikoo siis matkustaa, sitä järkevämpää on ottaa lentokone esimerkiksi auton sijaan. Nousun ja laskun välinen matka lentokoneella kuluttaa ympäristöä autoilua vähemmän pidemmillä etäisyyksillä. Lisäksi harvalla on aikaa ajaa useita päiviä esimerkiksi toiselle puolelle Eurooppaa, kun lentokoneella sama matka taittuisi muutamassa tunnissa. Lentoa valitessa business-luokassa matkustaminen on luonnollisesti ympäristölle haitallisempi valinta, sillä samaan tilaan mahtuu silloin vähemmän ihmisiä.

Nauti ja arvosta matkaasi

Matkustaessani New Yorkiin muutama viikko sitten lentoluokkani oli ECO-light, sillä mukanani ei ollut reppua suurempia matkatavaroita. Taisin naurahtaa ääneen tämän huomatessani. On toki todettava, että lentoyhtiöt lähtevät jokseenkin kyseenalaiselle tielle markkinoidessaan palveluitaan ympäristöystävällisinä tekoina. Faktahan on, että huvin vuoksi matkustaminen pitäisi lopettaa kokonaan. Jos kuitenkin lentokone kutsuu, on jotain mitä jokainen voi omalla sarallaan tehdä. *EDIT- Eco-light lipputyyppi tarkoittaa economy-luokan lippua ilman ruumalaukkua.

Niille joille reissukipinä on kaikesta huolimatta kuolematon, muiden tekijöiden lisäksi kohteessa kannattaa viipyä hieman pidempään, jotta matkaan ei tarvitsisi lähteä niin usein. Kolmen viikon aikana kerkeää tapaamaan ystäviä ja perhettä jo useaan otteeseen, jolloin seuraavan matkan varaamisenkin voi siirtää vähän pidemmän ajan päähän.

Zero waste travel

On paljon asioita, joihin olen huomannut pystyväni vaikuttamaan matkustaessani. Ensinnäkin, pyrin aina lentämään ilman ylimääräisiä matkatavaroita. Cabin-laukun kanssa lentäminen ei ole ainoastaan halvempaa, mutta myös kevyempää. Jos jokainen lentomatkustaja jättäisi esimerkiksi toisen kenkäparin kotiin, vaikutus lentokoneen kokonaispainoon olisi jo huomattava. Puhumattakaan kokonaisista matkalaukuista.

Ilman ruumaan menevää laukkua on toki mietittävä millaisia tavaroita saa viedä lentokentän turvatarkastuksen läpi mukanaan. Moni ei muista, että ruokaa saa ottaa mukaansa. Ekologisen matkaajan ensimmäisten matkavarusteiden tulisikin olla kestävät ja pestävät ruoka- ja juomavälineet. Esimerkiksi keskikokonoinen lasipurkki käy niin ruuan säilytykseen kuin veden juontiinkin, ja sen voi pestä ja kuljettaa. Kätevää, sanoisin.

Kuljetan turvatarkastusten läpi aina myös tyhjän vesipullon, jonka täytän terminaalissa. Ympäristön lisäksi myös lompakko kiittää, kun rahat eivät kulu lentokentän ylihinnoiteltuihin vesipulloihin ja usein muovipakattuihin ruokiin. Usein kannan mukanani myös konepestävää kahvimukia, johon pyydän kahvini usein täytettävän.

Bambulankalaput mukaan matkalle

Matkustaessa kannattaa kiinnittää huomiota myös hygieniatuotteisiin. Jos pakkaa mukaansa esimerkiksi shampoon ja hoitoaineen pieniin kestopakkauksiin, voi välttää hotellien pikkumuovipullot. Toisaalta moni kosmetiikkafirma valmistaa pakkauksensa ympäristöystävällisistä materiaaleista jo nyt, joten aina kannattaa olla valppaana ja tietoinen ostoksia tehdessään.

Ekoarjen 100% bambulangasta virkatut kestovanulaput ovat kätevä tapa vähentää kauneudenhoidosta aiheutuvaa ympäristöjätettä, ja ne kannattaa ottaa mukaan myös matkalle. Bambu on materiaalina ympäristöystävällisempää, ja kestovanulappujen lanka lähes käsittelemätöntä ja siten ympäristölle vähemmän haitallista. Täällä Marian kirjoittama postaus aiheesta, jos haluatte lukea lisää.

Lähteet
Baltic Outlook Inflight Magazine, September 2018, sivu 36
https://www.youtube.com/watch?v=Bng59mZG5No
https://www.dw.com/en/how-to-be-a-travel-addict-and-still-spare-the-environment/a-19056854
https://www.nytimes.com/2017/07/27/climate/airplane-pollution-global-warming.html
https://www.dw.com/en/to-fly-or-not-to-fly-the-environmental-cost-of-air-travel/a-42090155
Posted on Jätä kommentti

Hieman materiaaleista

Saatiin sivustomme kautta mielenkiintoinen kysymys, jossa pohdittiin trikoisia kestovanulappuja, niiden materiaaleja ja väriaineita. Valitettavasti lähettäjän sähköpostiosoite oli kirjoitettu ilmeisesti väärin, joten emme saa toimitettua vastausta hänelle sähköpostitse. Toivottavasti tämä postaus kuitenkin tavoittaisi kysyjän.

Kysyjä on oikeista asioista huolissaan ja on hyvä muistaa, että näitä asioita on hyvä pohtia yleisestikin vaatetuskankaissa. Saara onkin perehtynyt aiheeseen paljon ja hänen avullaan yritetään antaa mahdollisimman kattava vastaus kysymykseen. Näistä asioista on tulossa vielä lisää postauksia myöhemminkin!

Trikoo on neulosta ja sitä voi tehdä monesta eri materiaalista. Neulos itsessään on joustavaa, jousto ei siis välttämättä tarkoita sitä, että siihen olisi lisätty jotain synteettistä. Useimmiten trikoo on puuvillaa, mutta harmillisen usein siihen on lisätty esim. elastaania (synteettinen keinokuitu). Keinokuituisista tekstiileistä saattaa irrota mikromuovia, jonka mahdolliset terveys- ja ympäristövaikutukset ovat herättäneet tärkeää keskustelua viime aikoina.

Materiaalitietojen pitäisi aina löytyä tuotteesta, mutta jos niitä ei jostain syytä löydy, on hyvä kysyä niitä valmistajalta. EU-asetusten mukaan kuitusisältö täytyy ilmoittaa. EU:ssa valvonta on muutenkin tarkkaa, joten kannattaa suosia sen sisällä valmistettuja lankoja, kankaita ja tuotteita yleensäkin, jos mahdollista.

Kysyjää kiinnosti myös tekstiilien ompelulankojen materiaalit. Yleisesti ompelulangat ovat polyesteria, toki löytyy myös puuvillasta ja villastakin valmistettuja, mutta niitä harvemmin käytetään. Polyesteria käytetään, koska se on kestävää, lujaa ja sen valonsietokyky on hyvä. Hinnalla on myöskin todennäköisesti vaikutusta.

Jos kankaat ja niistä mahdollisesti irtoavat mikrokuidut mietityttävät tai haluaa ylipäänsä ajatella terveyttä ja ympäristöä, niin kannattaa suosia luonnonkuituja. Tällöin tarvitaan hieman materiaalitietoutta, jossa me yritämme olla avuksi. Jos haluaa välttää synteettisiä kuituja, (joiden raaka-aineena on maaöljy), on hyvä tietää, mitä ne ovat ja mitkä ovat niiden lyhenteet. Tässä muutama yleisesti käytetty tunnus:

Elastaani EL tai EA
Akryyli PAN
Polyamidi PA
Polyesteri PES
Polypropeeni PP

 

Väriaineissa kannattaa pyrkiä suosimaan öko-Tex standardi 100-merkittyjä tekstiilejä. Merkintä tarkoittaa että tuotteet on testattuja ja hyväksyttyjä sen osalta, etteivät ne sisällä terveydelle haitallisia kemikaaleja tai väriaineita. Myös kasvivärjäys on turvallinen vaihtoehto. Toisaalta, sertifikaatit maksavat, eikä pienillä yrityksillä välttämättä aina ole niihin rahaa. Vaikka sertifikaatti siis puuttuisikin, voi tuote silti olla myrkytön ja ympäristöä ajatellen värjätty. Tässä artikkelissa oli hyvä huomio aiheeseen liittyen: “Jos tuotteessa kerrotaan, mistä materiaali on kotoisin tai minkälaisella menetelmällä se on tehty, se on yleensä positiivinen asia, sillä mitään negatiivista tuskin kerrottaisiin.” Läpinäkyvyys on tärkeää ja kannattaakin suosia yrityksiä, jotka kertovat avoimesti toiminnastaan.

Jos haluaa perehtyä enemmän kankaiden turvallisuuteen, suosittelisimme tutkimaan esimerkiksi Vihreät vaatteet -sivustoa. Kemikaaleja ja myrkkyjä vaatteissa ja kankaissa voi yleisesti välttää käyttämällä luomulaatuisia luonnonkuituja. Esimerkiksi puuvillan tuotannossa käytetään paljon kemikaaleja, mutta luomupuuvilla on tämän suhteen parempi valinta, sillä sen viljelyssä kemikaaleja ei saa käyttää.

Palatakseni vielä alkuperäisen kysymyksen aiheeseen kestovanulapuista. Meillä myytävät Saara Kohtalon valmistamat kestovanulaput on tehty 100% bambulangasta ja ne on värjätty vähin kemikaalein ympäristöä ajatellen. Ne ovat turvallisia eivätkä sisällä ollenkaan muovia. Tästä pääset käyttämämme langan tietoihin.

Toivottavasti tästä oli apua muillekin näitä asioita pohtiville! Jätäthän kommenttia tähän ja jatketaan keskustelua tärkeästä asiasta 🙂 Tämä on tärkeä ja laaja aihe, mihin palataan jatkossakin.

-Saara & Maria

Posted on Jätä kommentti

Kestoliivinsuojat by Saara Kohtalo

Tässä Saaran kertomana tarina uuden tuotteemme, kestoliivinsuojien, takana <3 :

 

Liivinsuojat tulivat mulle uudestaan ajankohtaiseksi viime joulukuussa kun meidän kolmas poikamme syntyi.

Maito nousi jälleen hyvin. Jo laitoksella alkoi liivinsuojien suurkulutus, ja mieleeni muistui aikasempien imetysten liivinsuojien tarve ja määrä. Esikoisen kohdalla reilu seitsemän vuotta sitten kokeilin kankaisia kestoliivinsuojia. Olin niihin niin pettynyt että päätin tuolloin etten enää ikinä moisia käytä. Huh, ne oli kamalat! Ne suorastaan hylkivät maitoa.

Tällä kertaa kuitenkin omatunto kolkutti heti ensimmäisten viikkojen aikana ja ajattelin ryhtyä toimeen. Teen hyvät kestoliivinsuojat, sellaiset joita oikeasti haluan käyttää. Ja koska mulla oli niin huonot kokemukset kankaisista kestoliivinsuojista niin halusin kokeilla kuinka virkatut toimisivat.

Olin juuri löytänyt Blockwallahin ihanat langat ja valmistanut heidän bambulangastaan uudet kestovanulaput. Ihanan pehmeä lanka toimisi varmasti hyvin myös liivinsuojissa. Ja niinhän se toimii. 🙂 Tämä bambulanka on vähiten käsiteltyä, mitä olen bambulangoista tähän mennessä löytänyt. Ominaisuuksiltaan se on hyvin imukykyinen, hengittävä, pehmeä ja kiiltävä. Se myös kestää hyvin pesuja.

Virkatut liivinsuojat näyttävät kauniilta, ovat pehmeät ja tuntuvat miellyttäviltä niin käteen kuin rinnallekin.

Nyt asia jo vähän naurattaa, mutta tosiaan jännitin ekaa testipäivää ihan hirveästi. Vaikka tiesin bambulangan imukyvyn, niin kyllä epäilytti, että riittääkö se. Imukyky oli kuitenkin loistava. Mulla tulee maitoa paljon ja oli todella kiva huomata kuinka suojat keräsivät “ylivuodot”.

Materiaali itsessään on hengittävä ja niin se toimii myös liivinsuojissa. Pienet maitotihkut kuivuivat hyvin suojiin. Ihanaa, nämä toimii!!

Nyt oon käyttänyt omia kestoliivinsuojia kohta kolme kuukautta, enkä mielellään enää käytä mitään muita. Kertakäyttöiset kulkee tässä rinnalla silloin kun olen ollut laiska pyykinpesijä.

Ihania imetyshetkiä äidit, toivottavasti innostutte kokeilemaan <3

 

Pesuohjeita:

 

Kestoliivinsuojat voi pestä pesukoneessa 40 asteessa käyttäen pesupussia, joka tulee liivinsuojien mukana. Olen testannut myös pesua 60 asteessa ja hyvin ovat tuntuneet senkin kestävän.

Suosittelen myös käsinpesua. Se pidentää tekstiilien elinikää ja on helppoa ja nopeaa.

Olin taannoin Outi Pyyn Ekopyykkiä luennolla ja sain muistutuksen perusraaka-aineiden käytöstä myös pyykinpesussa. Saippuathan ovat alunperinkin keksitty juuri tekstiilien puhdistamiseen. Esimerkiksi Aleppo-saippua tehdään edelleen alkuperäisellä reseptillä.

Laadukkailla luonnonkosmetiikan palasaippuoilla voi siis hyvin pestä myös pyykin. Edellä mainittu Aleppo-saippua on yksi mun henkilökohtaisista suosikeistani ja käytän juuri tätä saippuaa kestotuotteiden käsinpesussa.

Kolmen pienen pojan äitinä sitä on oppinut tehokkaaseen ajankäyttöön ja otankin useasti likaiset kestovanut ja -liivinsuojat suihkuun mukaan ja pesen ne siellä 🙂

Ps. ekopyykinpesusta kiinnostuneille, käykää Outi Les Pyyn blogista katsomassa ihanat reseptit ekologisiin pyykiinpesuaineisiin <3

Aurinkoista kevättä!

-Saara

Posted on 3 kommenttia

Kestovanulaput bambulangasta

Saara Kohtalon virkatut uudelleenkäytettävät kestovanulaput korvaavat perinteiset puuvillasta valmistetut valkaistut vanulaput jokapäiväisessä käytössä.

Nyt, kun ollaan saatu verkkokauppaan uudet versiot ihanista kestovanulapuista, ajattelin julkaista uudestaan päivitettynä tämän aivan ekoarkeilun aluksi kirjoittamani postauksen niihin liittyen.

Saara päätyi valmistamaan uudet kestovanulaput Blockwallahin 100% bambulangasta, joka on vähiten käsitellyintä, mitä hän on tähän mennessä löytänyt. Tämä eko-bambulanka valmistetaan suoraan bambukuidusta eikä sitä valmisteta kemiallisesti kuten bambuviskoosista valmistetut langat. Näin ollen se kuormittaa myös luontoa vähemmän. Ominaisuuksiltaan bambulanka on hengittävä, imukykyinen, pehmeä ja kiiltävä. Nämä vanulaput ovatkin pehmeämpiä kuin puuvilla-bambulangasta tehdyt. Bambuiset vanulaput kestävät myös pesuja hyvin ja säilyvät käytössä pitkään.

Puuvillaan verrattuna bambu on nopeakasvuinen, eikä siihen tarvita erityisiä lannoitteita, torjunta-aineita tai keinokastelua (joita puuvillan tuotantoon tarvitaan). Ei kaikki bambun tuotantokaan kuitenkaan ristiriidatonta ole. Ajatuksena on kirjoittaa vielä myöhemmin postaus puuvillan ja bambun tuotannosta, sillä koen, että se on tärkeä aihe ymmärtää. Tämä bambulanka on kuitenkin ekologisinta, jota tähän mennessä on löydetty. Blockwallah, jonka lankaa on käytetty näiden lisäksi myös nokkospesusienissä, on suomalais-intialainen yritys, joka valmistaa langat Intiassa eettisesti ja ekologisesti mahdollisimman vähillä kemikaaleilla. Yritys työllistää Intiassa lähialueiden naisia, joille maksetaan työstä asiaankuuluvaa palkkaa.

Itse pidän kasvoille suihkutettavista ja jätettävistä kasvovesistä, silloin kun ei tarvitse käyttää vanulappuja ollenkaa. Välillä kuitenkin haluan tunteen, että ihosta saa puhdistettua viimeisetkin liat pois, jolloin käytän vanulappuja (ja jos käyttää misellivettä niin sen kanssa vanulappuja ainakin tarvitaan). Tähän tarkoitukseen kestovanulaput ovatkin huomattavasti perinteisiä kertakäyttöisiä vanulappuja parempia, ihan vain jo sen kesto-osan takia. Näitä käyttämällä ei siis tarvitse kuluttaa vuodessa noin 365 kappaletta vanulappuja. (Miettikää, jos tämä määrä olisi yhdessä kasassa silmien edessä! Saatikka koko naapuruston vanulappukasat..) Näitä voit käyttää uudestaan ja uudestaan, muistaa vain välillä pestä. Jos peset kestovanulaput koneessa, laitathan ne pesupussiin.

Tätä postausta kirjoittaessa ja luonnonkuitujen valmistusprosessista lukiessa iskee pieni ahdistus. Kun alkaa selvittämään materiaalien valmistusprosessia, kuten vaikka näiden luonnonkuitujen, vaikuttaa siltä, ettei mikään ole riittävän ekologista tai tarpeeksi hyvää. Pitää ehkä hyväksyä se, että jos haluaa käyttää jotain “uutta”, materiaali saattaa olla luontoa ainakin jossakin määrin kuormittavaa? Tietenkin toivomus on ettei näin olisi.  Olisi kiva kuulla teidän mielipiteitä ja näkemyksiä tähän asiaan ja löytää ehkä jokin tyydyttävämpi ratkaisu! Kuitenkin, kertakäyttökulttuurista eroon pääsemällä on jo paljon lähempänä ekologista elämäntapaa. Kestotuotteisiin käytetään kuitenkin vain kerran sitä materiaalia, eikä sitä tarvitse tuottaa koko ajan lisää ja lisää.

Kestovanulappumme, kuten muutkaan tuotteemme, eivät ole myöskään massatuotettuja, vaan jokainen on käsin tehty ja tekijä saa tuotteesta hyvän korvauksen.

Kaikella tällä tarkoitan siis sitä, että jos käytät vanulappuja saattavat nämä kestovanulaput olla huomattavasti parempi ja ekologisempikin vaihtoehto. Meille tulee muuten pian myyntiin samasta langasta valmistetut kestoliivinsuojat, jotka testaajien mukaan ovat ihan huiput!

Kestovanulappujen käyttö:

  • käytä samaan tapaan kuin kertakäyttöisiäkin, älä kuitenkaan heitä pois!
  • huuhtele ja jätä kuivumaan noin vuorokaudeksi, käytä sillä aikaa toista vanulappua
  • viidellä kappaleella ja pesupussilla pääsee hyvin alkuun, kun lappuja voi pestä osissa.
  • lämpimällä vedellä kostutetulla kestovanulapulla saa vesiliukoisen silmämeikin myös hyvin poistettua
  • kestovanulappu toimii myös hellästi kuorivana, kun poistat sillä esimerkiksi puhdistusmaidon kasvoilta! Kannattaa kokeilla myös palasaippuan kanssa

 

Hyvää loppuviikkoa ja kevään odotusta <3

Maria

Posted on 1 kommentti

Muoviton maaliskuu

Muoviton maaliskuu on jo hyvässä vauhdissa!

Tässä meidän vinkkimme arjen muoviroskan vähentämiseen:

Kestohedelmäpussit

Ehkäpä helpoin keino vähentää muovia arjessa on ottaa hedelmäpussit omasta takaa kauppaan mukaan! Vuoden turhakkeeksikin valitut kauppojen hedelmäpussit ovat ympäristölle vahingollisimpia. Jos jokainen suomalainen käyttäisi kestohedelmäpussia, kierrosta poistuisi miljoonittain muovipusseja.

Meillä myytävät kestohedelmäpussit ovat Suomessa, tarkemmin ottaen Raisiossa, Saara Kohtalon käsityönä valmistamia. Ne on tehty vanhoista pitsiverhoista eikä tekoprosessissa synny juurikaan jätettä. Valitettavan usein olemme huomanneet, että ekologisuudestaan huolimatta kaupoissa myytävät kestohedelmäpussit ovat valmistettuja toisella puolen maailmaa eikä kuluttajalle ole tarjolla ostovaiheessa tietoa tuotteen valmistusprosessista. Usein ruokakaupoissa myytävät hevipussit on myös valmistettu muovista.

Olemme määritelleet tuotteidemme hinnat siten, että sen tekijä saa siitä kunnollisen korvauksen.

Bee’s Wrapit

Monet ovatkin jo varmaan kuulleet näistä mehiläisvahakääreistä, jotka korvaavat ruuan säilytyksessä käytetyn elmukelmun tai pakastepussit. Ne toimivat tarkoitukseen paljon paremminkin kuin elmukelmu eikä näistä ole saatu muuta kuin hyvää palautetta.

Bee’s Wrapit valmistetaan Yhdysvalloissa Vermontissa eettisesti ja ekologisesti.

Muovisen tiskiharjan ja tiskirättien korvaaminen

Me olemme korvanneet muovisen tiskiharjan nokkospesusienellä sekä puisella tiskiharjalla. Nokkospesusienellä pinttuneetkin liat lähtevät helposti ja ekologisen pesuaineen kanssa se onkin lyömätön yhdistelmä. Nokkonen ehkäisee luonnostaan mm. homeen muodostumista.

Nokkospesusienen lisäksi meillä myytävät bambuliinat korvaavat tekokuiduista tehdyt rätit. Ne ovat lisäksi kauniita ja niitä pitää mielellään myös esillä! Bambuliina on luonnostaan antibakteerinen ja se sopiikin hyvin arkiseen siivoukseen.

Kestokassi aina mukana

Tämä on varmasti monelle jo itsestäänselvyys, mutta mukana kannattaa aina pitää kestokassia, johon yllättävänkin kauppareissun ostokset mahtuvat ilman muovipussien tarvetta. Meiltä löydät kierrätyskankaista valmistetut reput, jotka ostamalla annat paitsi uuden elämän kankaalle, tuet myös suomalaista käsityötä.

Myös kestohedelmäpusseja kannattaa pitää aina mukana yllättävän tarpeen varalle!

Kirjoitin viime elokuussa enemmänkin muovista ja sen ympäristövaikutuksista. Tämä aiempi postaus löytyy täältä.

Mitkä ovat teidän vinkkinne muovittomalle maaliskuulle ja sen jatkolle?

Aurinkoista viikonloppua! <3

-Maria

Posted on Jätä kommentti

Ekologisempi joulu

Jouluvalmistelut alkavat olla monella jo varmasti täydessä vauhdissa, joten nyt saattaakin olla hyvä aika muistuttaa ettei joulun, kuten arjenkaan, tarvitse olla niin kulutuskeskeistä. Joulu on ehdottomasti by far oma lempijuhlani vuodesta ja siihen liittyvät vahvasti perinteet, jotka ovat kulkeneet mukana lapsesta asti. Ruokaa notkuva joulupöytä, suuri kasa lahjoja kuusen alla, mutta myös se kaikista tärkein: yhdessäolo perheen ja ystävien kanssa.

Mietin, että olisi kiva täällä Ekoarjenkin blogissa jakaa omia ajatuksia ekologisemmasta joulunvietosta. Ekologisempi joulu vaatii ehkä enemmän suunnittelua ja hieman poikkeamista perinteistä, mutta on paljon parempi ympäristölle ja usein myös kukkarollekin. Kirjoitin viime vuonna toiseen blogiini, jota kirjoitan yhdessä ystäväni kanssa, postauksen eettisemmästä joulusta, ja tein nyt tämän postauksen vähän sitä mukaillen.

Ekologisempi jouluruoka

Joulupöytään kannattaa valikoida kotimaisista ja luomulaatuisista aineksista tehtyjä ruokia. Lähellä tuotettujen ainesten ympäristölle haitalliset kuljetuspäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin ulkomailta tuotujen. Myöskin luomutuotanto vähentää ympäristön kuormitusta. Ympäristöystävällisempi valinta on myös keskittyä kasvisruokiin ja vähentää lihan määrää myös joulun menussa.

Suurin osa suomalaisten ruokahävikistä syntyy kotona, noin 24 kiloa henkiöä kohden vuodessa. Jouluruokaa tehdään yleensä runsaasti ja monia eri ruokalajeja, mutta usein sitä ei kuitenkaan enää tapaninpäivän jälkeen kauheasti jaksa syödä ja loput herkut valitettavasti saattavat päätyä roskiin. Ruuan määrän lisäksi kannattaa miettiä, mistä ruuista oikeasti tykätään; jos kukaan ei pidä lanttulaatikosta, ei sitä kannata valmistaa tai ostaa vain tavan vuoksi.

Joulun herkutteluun on syytä ostaa suklaata, joka on varustettu sertifiointimerkillä. Merkki on tapa varmistaa se, että suklaaseen käytetyn kaakaon tuotannossa on noudatettu ihmisoikeuksia, työntekijöille on maksettu tarpeeksi palkkaa eikä lapsityövoimaa ole käytetty. Tarkistathan siis tämän vuoden joulukonvehteja ostaessasi, että siitä löytyy esimerkiksi UTZ:n, Reilun kaupan tai Fairtrade Cocoa Programin merkki. Finnwatch julkaisee vuosittain katsauksen joulusuklaiden vastuullisuuteen ja tänä vuonna sen mukaan kuluttajilla riittää valinnanvaraa vastuullisista suklaista.

Ekologisemmat joululahjat

Kun aloittaa miettimään ajoissa, mitä antaa lahjaksi, antaa todennäköisesti varmemmin jotakin oikeasti mieluista tai tarpeellista. Lahjan saajalta voisi mielestäni suoraan kysyä, mitä hän haluaa, jotta välttyy hutiostoksilta ja lahja tulee oikeasti käyttöön eikä jää kaapin perälle pölyttymään. Tarpeellinen lahja on kestävämpi ja varmasti ilahdutttaakin saajaa pidempään. Ei ole myöskään mielestäni tarpeen ostaa monia lahjoja vain kuusen alusta täyttääkseen. Erilaiset hyväntekeväisyyslahjat ovat myös mielestäni todella hyvä vaihtoehto perinteiselle lahjalle.

Ruuan lisäksi lahjojakin ostaessa voi suosia kotimaisuutta ja paikallisuutta. Itsellekin tulee parempi mieli, kun tukee esimerkiksi pienyrittäjiä tai kotimaista työtä ostovalinnoillaan. Tällöin voi myös varmistua siitä, että kaikki saavat oikeudenmukaisen korvauksen tuotteesta vaikka ihan suoraan kysymällä, mihin tuotteista saatu raha menee.

Me haluamme Ekoarjessa kannustaa korvaamaan arjessa käytössä olevia tuotteita ekologisemmilla vaihtoehdoilla ja tällä hetkellä saat koodilla monasdailystyle 20 % alennuksen kaikista tuotteista 12.12.2017 asti. Käy lukemassa Mona’s Daily Style -blogista myös juttu meistä!

 

 

Kertokaa kommenteissa omat vinkkinne ekologisempaan jouluun!

Ihanaa joulun odotusaikaa kaikille! <3

-Maria