Posted on Jätä kommentti

Talomme palaa – Sademetsäkato huolenaiheena

Olen kuluneiden päivien aikana lukenut sekä suomalaisesta valtamediasta että kansainvälisistä julkaisuista paljon Amazonin metsäpaloista. Viime päivinä eri puolilla maailmaa on myös osoitettu mieltä ’’maailman keuhkojen’’ pelastamisen puolesta.

Maailman johtajat tapaavat parhaillaan Ranskassa pohtimassa ihmiskuntaamme askarruttavia kysymyksiä ja Amazon on luvattu nostaa asialistan kärkeen. Palava sademetsä tuottaa ilmakehään hiilidioksidia, ja samalla sitä ilmasta poistava metsä tuhoutuu. Metsäpaloista aiheutuva haitta on siis kaksinkertainen ja sen vaikutukset pitkäaikaiset.

Näin yksilön näkökulmasta tuntuu kovin voimattomalta. Jos päättäjätasollakin vain tunnustellaan ja odotellaan, mitä minä sitten voisin tehdä?

sademetsäpalojen mielenosoitukset

Lihan loppu

Suurimmat metsäpalot sijoittuvat Brasilian alueelle, jonne on yritetty tarjota kansainvälistä apua metsien hoidossa. Maan johto tarkastelee asiaa kuitenkin ennemmin kaupan ja kilpailun kuin ilmaston näkökulmasta. Palanut maa tuo lisätilaa tuotteille, joille myös Euroopassa on jatkuva kysyntä.

Ilmeisesti esimerkiksi Brasiliasta tuotu liha keskittyy Suomessa erityisesti ravintoloihin, jolloin sen alkuperää ei ehkä tule ensimmäiseksi ajatelleeksi. Toinen seikka on soijantuotanto. Suurin osa Amazonin alueella tuotetusta soijasta menee rehuun, jota karjaeläimet syövät. Pienempi prosentti soijasta päätyy suoraan ihmisten suihin.

sademetsäpalojen mielenosoitukset

Huolestuttavinta tässä kaikessa on mielestäni se, että palojen on sanottu olevan ainakin osittain tahallisia. Jos tuottajataho tahtoo lisäpalstoja laitumilleen, voi hän ilmeisesti tilata tuhopolttajat asialle tuosta noin vain. Ihmisen lyhytnäköisyys ja itsekkyys hirvittää. Ympäristöstä viis, kunhan kaupankäynti kulkee.

Yksilönä on siis kai tärkeintä olla tietoinen käytettävien tuotteiden alkuperästä. Sekasyöjänä on hyvä pohtia myös sitä, mitä se eläin jota syö on syönyt. Usein ei esimerkiksi tulla ajatelleeksi, että kotimaisena mainostettu ja Suomessa kasvatettu broileri on voinut syödä Brasiliassa kasvatettua soijaa.

Uutta puhtia ruokavalioon

Kasvisruuastakin voi inspiroitua aina uudestaan. Varsinkin arjen keskellä luovuus ruuanlaitossa helposti unohtuu ja monipuolinen syöminen meinaa ainakin itsellä jäädä. Ympäristötietoinen syöminen on myös suunnittelua esimerkiksi ruokahävikin kannalta.

Lupaudun siis monipuolistamaan kasvisruokavaliotani, ja etsimään uusia reseptejä! Ehkä uskaltaudun jopa ulos perinteisestä lautasmalli-ajattelusta, jossa liha on usein aterian pääraaka-aine. Vaikka ostopäätökseni eivät Amazonia suoraan pelastaisikaan, ehkä joku teistäkin inspiroituu. Toivottavasti ainakin!

Amazonin sademetsä palaa

Onko teillä jotain hyviä kasvisruokaehdotuksia/-sivustoja/-blogeja? Lukisin mielellään vinkkejä ja lisää pohdintaa aiheesta 🙂

Posted on Jätä kommentti

Muoviton maaliskuu

Muoviton maaliskuu -kampanjan tavoitteena on lisätä tietoisuutta muovin määrästä arjessa, innostaa sen kulutuksen vähentämisessä ja kannustaa kierrättämään sitä oikein. Maaliskuun ajan Laura Valkeapää otti osaa haasteeseen ja jakoi kokemuksiaan Ekoarjen Instassa.

 

Jopas oli kuukausi! Kiitos Ekoarjelle, että pääsin toteuttamaan heidän kanssa #muovitonmaaliskuu -haastetta. Kokemus on ollut erittäin opettava ja valaiseva. Matkan aikana on tullut opittua yhtä sun toista yllättävää asiaa muovista.

Tunneskaalalla olen käynyt niin turhautumisen ja surun puolella, kuin ilon ja innostuksen! Turhautuminen kuukauden aikana on pääosin johtunut muovia koskevien negatiivisten asioiden, kuten ympäristöhaittojen, realisoitumisesta itselleni, kauppareissuilla huomaamani turhan muovin määrä ja ikään kuin jonkinlainen luopumisen tunne tietyistä itselleni normalisoituneista tavoista. Näitä tunteita on kuitenkin valottanut kaikki se uusi ja ihmeellinen, sekä pieni jatkuvasti kasvava toivo muutoksesta ja paremmasta tulevaisuudesta! On ollut aivan ihanaa oppia uusia ympäristöystävällisempiä tapoja toimia ja oppia huomaamaan ympärillä tapahtuvia asioita, joihin ei ole aikaisemmin osannut edes kiinnittää huomiota.

 

Aloitin muovittomuushaasteen lajittelemalla kotona kaikki helmikuun aikana kerääntyneet muoviroskat. Koen, että siitä oli hyvä aloittaa, koska se oma muovinkäyttö konkretisoitui kertaheitolla silmien edessä. Roskaa oli jos jonkinmoista, mutta kuitenkin suurin osa elintarvikkeiden pakkausmuovia. Hetken selvittelyn jälkeen sain selville, että elintarvikkeiden muoviin pakkaamisella on syynsä. Kyse on nimittäin säilyvyydestä, biologisesta torjunnasta ja esim. liiskaantumisen estämisestä. Tutkimuksen mukaan muovipakkausten tuotanto on 0,6% eurooppalaisen keskivertokuluttajan hiilijalanjäljestä. Ilman muovipakkauksia eurooppalaisen hiilijalanjälki olisi merkittävästi nykyistä suurempi.

Yleensä suurempi ongelma on se, mitä sinne muoviin pakataan ja mihin muovi päätyy käyttämisen jälkeen! Tutkimuksen mukaan yhden naudanlihakilon tuottamiseen tarvitaan 15 500 litraa vettä, mikä vastaa yli 100 suihkussa käyntiä. Ilmapäästöjen suhteen tuo kilo naudanlihaa vastaa suunnilleen kolmen tunnin ajelua henkilöautolla. Parilla kymmenellä grammalla pakkausmuovia taataan, ettei tuotettu lihakilo pilaannu, eikä tuotantopanostus mene hukkaan. Pakkaamisella aikaansaatu säästö on vähintään 13 kertaa se, mikä kuluu itse pakkauksen tekoon.

Kuluttajan tulee pakkauksen oston yhteydessä tunnistaa oma vastuu sen kierrättämisestä. Muovipakkausten kierrättäminen on helppoa ja hyödyllistä. Keräykseen voi laittaa lähes kaikki muoviset tuotepakkaukset, kääreet, rasiat ja pussit. Muista kuitenkin huuhtaista tai pyyhkiä muovit puhtaiksi ennen keräykseen tiputtamista. Etikettejä ei tarvitse poistaa. Lähimmän muovipakkausten keräyspisteen voit tarkistaa mm. täältä: https://www.kierratys.info

Onneksi muoveille on kuitenkin olemassa jo uusia ekologisempia vaihtoehtoja, jotka toivottavasti lyövät pian tiensä läpi myös elintarvikkeiden suojana. Esimerkiksi VTT kehittelee biohajoavaa vaihtoehtoa muoville. Mun vinkkejä muovien kierrätykseen löydät ekoarjen instagramin Muoviton maalis -kohokohdasta! Laitan myös blogin loppuun vielä muutamia tosi hyviä linkkejä, jotka jokaisen olisi hyvä tsekata.

Mikromuovit järkyttivät minua kuukauden aikana eniten. Mikromuovit ovat pieniä, läpimitaltaan alle 5 mm muovipartikkeleita, jotka eivät hajoa luonnossa. Oli shokeeraavaa tajuta, kuinka moniin kosmetiikkatuotteisiin lisätään muovia, joka kasvojen pesun yhteydessä matkaa viemäriin ja suodattimien läpi ympäristöön. Olen itse ollut nuoresta saakka uskollinen Lumenen brändille, mutta suositun Cosmethics -sovelluksen avulla sain tietää, että suurin osa kaikista Lumenen tuotteista sisältää muovia! Nyt siis on munkin jo viimeistään aika siirtyä luonnonkosmetiikan pariin.

Positiiviseen keskittyminen helpotti kuitenkin omaa kuukauttani. Kauppareissuilla sai usein huomiota ja ihanaa palautetta omista kestopusseista. Tein kuukauden aikana huomattavasti vähemmän heräteostoksia, sillä muovittomat ostokset vaativat ainakin itseltäni alkuun enemmän suunnitelmallisuutta. Kestopussit olivat aina yhden kassin pohjalla valmiina uuteen reissuun. Uudelleen käytin myös vanhoja paperipusseja useampaan otteeseen. Lasipurkkeihin hain kuukauden aikana vain kerran täytettävää. Taloudellisesti muoviton maaliskuu kohteli minua erittäin hyvin. Oma muovittomuuteni herätti keskustelua ja toimintaa myös läheisissäni.

Muovittomuus vaikutti myös vahvasti ruokavaliooni. Pääosin maaliskuun ruoat koostuivat varastojuureksista, kuten perunasta, bataatista ja porkkanasta, sekä linsseistä ja kikherneistä. Onneksi kouluruokailu toi välillä vaihtelua lautaselle. Muoviin käärityn salaatin sijaan kokeilin kasvattaa itse herneenversoja. Versojen kasvamista on hauska seurata, eikä niitä tarvitse kuin kastella!

Olen erittäin ylpeä siitä, kuinka hyvin mielestäni pärjäsin haasteen aikana. Kotini ei kuitenkaan täysin muovittomaksi jäänyt, mutta kuukauden muovit mahtuivat helposti yhteen lasipurkkiin. Muovia minulle kulkeutui pääosin ystävieni vierailujen yhteydessä. Ainoa muovi, jonka itse ostin kuukauden aikana, oli Ben & Jerry’s jäätelöpakkauksen kannen ympärillä ollut ”sinetti”.

Miten tästä eteenpäin? No tähän on helppo vastata. Vanhaan ei ole paluuta, se on selvä. Mitä ympäristötietoisemmaksi ihmiseksi sitä kasvaa, niin sitä enemmän tulee keskityttyä siihen, ettei ainakaan tietoisesti omalla toiminnallaan pahenna tilannetta entisestään. Olen ymmärtänyt sekä muovin haittapuolet, että positiiviset vaikutukset, esimerkiksi biologisen torjunnan osalta ja näin ollen ruoan säilymisen kannalta. Jatkossa tulen varmasti tekemään valintojani pitäen mielessä paremman vaihtoehdon. Tulen vaihtamaan luonnonkosmetiikkaan, aion hankkia enemmän erikokoisia kestopusseja ja purkkeja ja välttää keinokuituisten vaatteiden ostoa. Erityisen tärkeää itselleni on keskittyä kierrättämiseen. Mikäli jokin muovipakkaus jälleen eksyy kotiini, niin on minun vastuullani pitää huolta siitä, että se pääsee oikeaan jätekiertoon.

Suosittelen täysin kokeilemaan muovittomuus haastetta. Itselleni kokemus oli mieltä avartava, opettavainen ja innostava. Olemme jokainen vastuussa paremmasta tulevaisuudesta. Ympäristöongelmiin ja ilmastonmuutokseen on puututtava välittömästi konkreettisilla teoilla, joten kannustan myös sua jättämään sen turhan muovin kauppaan, kantamaan sitä kestokassia mukana ja kierrättämään oikein. I can do it, you can do it, we can do it!

Muoviton maaliskuu to do lista:

  • Käytä kestokasseja
  • Suunnittele kauppalista etukäteen (säästät myös rahaa)
  • Osta omiin pusseihin ja purkkeihin
  • Tutustu muovipakkausten kierrätykseen
  • Etsi lähin kierrätyspiste ja kierrätä
  • Kokeile kasvattaa ruokaa itse
  • Valitse se parempi vaihtoehto
  • Vaihda kertakäyttöiset vanulaput kestovanulappuihin
  • Vältä keinokuituja vaatteissa
  • Tutustu ja vaihda luonnonkosmetiikkaan
  • Vältä kertakäyttömuovia
  • Kysy itseltäsi:
    • Tarvitsenko tätä todella?
    • Voinko käyttää tätä vielä uudestaan?
  • Uskalla kokeilla rohkeasti
  • Ole armelias itsellesi

 

Dokumentit, joita suosittelen:

  • A Plastic Ocean
  • Before the Flood

Linkit:

Lähteet:

  • Muovipakkaus: Luotu suojaksi -esite – Denkstatt study on the impact of plastic packaging on energy consumpition and GHG emissions. http://www.uusiomuovi.fi/fin/kuluttajalle/miksi_pakataan –
  • http://www.kemia-lehti.fi/wp-content/uploads/2016/10/Mikromuovia_tulee_taivaalta_Kemia-lehti_11_10_2016.pdf
  • https://joutsenmerkki.fi/teemat/mikromuovit/
  • https://www.vttresearch.com/Pages/VTT-developed-a-fully-bio-based-material-to-replace-fossil-based-plastics-in-thermally-formable-products.aspx
Posted on Jätä kommentti

Anne Lamminpää Upcycle Design

Ekoarki sai lisäjäsenen viime syksynä. Esittelemme nyt Annen, joka toimii yrittäjänä toiminimellä Anne Lamminpää Upcycle Design. Anne tuo tullessaan Ekoarkeen korjausompelupalveluja ja kierrätysmateriaalista käsintehtyjä upeita tuotteita! Hänen intohimonsa on vanhan korjaamisessa ja uudistamisessa, sillä uuden hankkiminen ei ole aina ekologisesti kestävin tapa kuluttaa. Etenkin vaatteita kannattaa korjata, sillä hyvän vaatteen käyttöikä voi olla todella pitkä.

”Olen vaatetusalan artesaani ja ompelija. Työssäni korjaan, huollan ja uudistan vaatteita. Pidennän ja lyhennän, suurennan ja pienennän, paikkaan ja vaihdan uutta kuluneen tilalle. Voin muuttaa vaatteen mallia ja niin tehdä vanhasta jotain aivan muuta. Jos vaikka vetoketju sanoo sopimuksen irti, koko vaatetta ei tarvitse vaihtaa, vaan pelkkä vetoketju riittää. Esimerkiksi farkuissa, ns. paremmissakin merkeissä, näin käy aika usein. Tämä saattaa olla tuttua sinullekin.

Voit jatkaa lempivaatteesi käyttöä paljon kauemmin, kun tarpeen tullen korjautat sen ammattilaisella. Hän näkee, mitä sille on tehtävissä ja osaa ideoida enemmän kuin ehkä itse tulit ajatelleeksikaan. Käytetystä vaatteesta voi tehdä myös kokonaan uutta. Housuista saa ommeltua hameen ja paita voi muuttua mekoksi – tai päinvastoin. Esimerkiksi miesten kauluspaidat ovat herkullista materiaalia muokattavaksi. Mikäli osaat itse vähänkin ommella, kannattaa kokeilla!

Ei ole järkevää heittää hyvää tekstiiliä pois jonkin pienen virheen takia. Hyvää materiaalia ja hyvin tehtyä suunnittelu- ja ompelutyötä tulisi kunnioittaa. Valitettavasti nykyään osa vaatteista valmistetaan liian halvalla huonoista materiaaleista, kyseenalaisissa tuotanto-oloissa ja ala-arvoisella työn laadulla. Hyvä vaate on yleensä hieman kalliimpi, mutta vastaavasti kestävämpi ja eettisempi valinta.

Haluan edistää ekologisemman vaatetalouden kehittymistä, joten toimin myös pukuvuokraamossa. Vuokraamme miehille juhlapukuja. Vaatteiden vuokraus on kiinnostava vaihtoehto omistamiselle, esimerkiksi juuri harvemmin käytettävien juhla-asujen kohdalla. Erilaisia vaatteiden omistus-, vuokraus- ja lainausmalleja kehitellään koko ajan ja niiden suosio on kasvamassa. Ensin opittiin lainaamaan kirjoja, sitten fillareita ja seuraavaksi vaatteita.

Kun vaatetuksessa aletaan enemmän ajattelemaan kestävää kehitystä, tulee pukeutumisestakin vielä hauskempaa. Silloin kun päälläsi on vaate jossa todella viihdyt, on päiväsi parempi. Miten kiinnostavaa onkaan, kun yhä useampi pukeutuu pikamuodin sijaan vaatteisiin, joissa näkyy persoona ja aika!”

Annen ompelimo ja pukuvuokraamo Wigo sijaitsevat Turussa Humalistonkadulla rautatieasemaa vastapäätä. Anne tapaa asiakkaansa aina ajanvarauksella, sillä näin voi rauhassa katsoa ja suunnitella mitä ollaan tekemässä ja millä kustannusarviolla. Jos haluat varata ajan, voit ottaa Anneen yhteyttä viestillä tai soittaa p. 041 440 78 29, löydät hänet myös Facebookista nimellä Anne Lamminpää, sekä Instagramista @lamminpaaanne.

Pukuvuokraamo: @pukuvuokraamo_wigo

Teksti: Riika Lamminpää & Anne Lamminpää

Kuvat: @riikkalamminpaa