Kirjoitettu

Ekologinen lentäminen – onko sellaista edes?

On yleisesti hyväksytty, että lentomatkustaminen aiheuttaa noin kaksi prosenttia koko maailman kasvihuonepäästöistä. Tähän  lukuun ovat useimmat lentoyhtiötkin tyytyneet, vaikka todellisuudessa lentomatkustamisesta aiheutuvat päästöt ovat noin viiden prosentin luokkaa. Miten lentämisestä voisi tehdä ekologisempaa?

Huomionarvoista on myös todeta, että suurin osa maailman ihmisistä ei lennä koskaan. Esimerkiksi vuonna 2017 vain noin kolme prosenttia maailman väestöstä lensi, ja noin 18 prosenttia kaikista maailman ihmisistä on koskaan elämässään lentänyt. Ympäristöryhmä Germanwatchin muutama vuosi sitten tehty tutkimus kertoo, että yhden hengen meno-paluumatka Saksasta Karibialle lentokoneella tuottaa noin 4000 kiloa hiilidioksidia. Saman verran kuin 80 tanzanialaista tuottaa keskimäärin vuodessa.

Vastuu lentomatkustamisen ympäristövaikutuksista kasaantuu siis pienelle kansanosalle, vaikka lentomatkustamisen suosio ja on  tosin jatkuvassa kasvussa. Vuoteen 2030 mennessä lennettyjen lentojen määrä tulee todennäköisesti tuplaantumaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Vielä nopeammin lentojen määrä tulee kasvamaan Aasian ja Lähi-Idän alueella.

Lentomatkailun ympäristövaikutuksiin on viime vuosina alettu kiinnittää enemmän huomiota . Vuoden 2016 lokakuussa 191 maata laati Pariisin ilmastosopimusta myötäilevän suunnitelman, jossa valtiot sitoutuvat vähentämään lentomatkailun aiheuttamia päästöjä vuoteen 2035 mennessä. Kuitenkin suuret päästöjen aiheuttajavaltiot kuten Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat ovat tiedettävästi jättäytyneet sopimuksen ulkopuolelle. Näiden maiden hallussa on myös osa maailman suurimmista lentoyhtiöistä.

Kasvata puita – lennä ekologisemmin

Lentoyhtiöt yrittävät pienentää ympäristökuormaansa usealla tavalla, esimerkiksi hyvittämällä lennoista aiheutuvia päästöjä vaihtoehtoisilla ympäristöteoilla. Usein vastuu päästöjen hyvittämisestä jää kuitenkin yksilölle, sillä vaikka monet lentoyhtiöt tarjoavatkin tätä vaihtoehtoa, siitä on usein maksettava enemmän ja niistä on itse otettava selvää. Onneksi internet on kuitenkin pullollaan mittareita, joiden avulla on kätevää laskea omasta lentomatkasta aiheutunut hiilijalanjälki.

Kun ostat päästöhyvityksiä, maksat saadaksesi hiilidioksiidia ulos ilmakehästä, jota olet lentomatkan aikana tuottanut. Esimerkiksi puiden kasvattaminen poistaa ilmakehästä hiildioksidia ja tuottaa siihe happea. Jotkin lentoyhtiöt, kuten Air Delta tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden lahjoittaa alle kymmenen dollarin summan lennon yhteydessä tuulimyllyille Texasissa, tai metsien ympäristönsuojeluohjelmaan Perussa.

Lentäminen olisi myös vähemmän ympäristöä kuormittavaa, jos biopolttoaineet olisivat aktiivisemmin käytössä. Ekologisempia polttoaineita on ollut käytössä vuodesta 2011 saakka. Biopolttoaine valmistetaan usein luonnollisista aineista, kuten merilevästä tai maatalousjätteestä. Lentoyhtiö Unitedin mukaan biopolttoaineen käyttö vähentäisi lentomatkustamisen päästöjä noin kuudellakymmenellä prosentilla, verrattuna tavallisen polttoaineen käyttöön.

Lentoreitilläkin on väliä

Jotkut tutkimukset ovat esittäneet, että myös lentokoneen reittiä ja lentokorkeutta muuttamalla voitaisiin ehkäistä ilmaston lämpenemistä. Mitä kuumemmat olosuhteet ovat, sitä enemmän polttoainetta kuluu lentokoneen viilentämiseen ja etenemiseen, sillä lämmin ilma on ohuempaa. Samasta syystä lämpimään kohteeseen saavuttaessa lentokoneen henkilökunta saattaa pyytää sulkemaan ikkunat, jotta auringonvalo ei kuumentaisi konetta entisestään. Eihän tämä tietenkään estä koko lentomatkan aikana tuotettuja päästöjä, mutta se on esimerkki siitä, miten lentoyhtiötkin ovat kiinnostuneita ympäristön säästämisestä.

Lentoreitin lämpötilan lisäksi yksinkertaisesti lentoreitin lyhentämisen vaikutukset ovat suorat ympäristölle. Mitä enemmän välilaskuja, sitä enemmän päästöjä, sillä koneen nousu ja lasku kuluttavat noin 25% koko lentomatkan polttoaineesta. Paremmalla reittien suunnittelulla lentomatkustamisen kokonaiskulutusta voitaisiin laskea jopa kymmenellä prosentilla.

Pieni valinta – suuri merkitys

Lopulta lentäminen ei koskaan tule olemaan täydellistä. Vaikka halpalentoyhtiöt ovat pullollaan pidennettyjä viikonloppuja, kaupunkilomia ja edullisia lomalentoja kaukomaille, onko meidän todella lennettävä niin paljon? Suurin ympäristöteko lentämisen kannalta onkin yksinkertaisesti lentää vähemmän. Yksittäisillä valinnoilla on merkitystä niin matkakohdetta valittaessa, matkavalmisteluissa ja esimerkiksi oikean lentoyhtiön kartoittamisessa.

En ole alan asiantuntija, ja olen oppinut asiaan perehtyessä paljon itsekin. Kaikki mielipiteet, uudet näkökulmat ja ideat ovat aina tervetulleita, ja lukisin niitä mielelläni jos heitätte ne kommenttiboksiin. Jatkan ekologisemman matkailuteeman ympärillä myös seuraavissa postauksissa. Stay tuned!

Lähteet
https://www.nytimes.com/2016/10/07/science/190-countries-adopt-plan-to-offset-jet-emissions.html?mcubz=1&_r=0
https://www.nytimes.com/2017/07/27/climate/airplane-pollution-global-warming.html
https://www.dw.com/en/to-fly-or-not-to-fly-the-environmental-cost-of-air-travel/a-42090155 

2 kommenttia artikkeliin ”Ekologinen lentäminen – onko sellaista edes?

  1. Hei Roosa!
    En malttanut olla kommentoimatta aiheeseen, sillä olen aikaisemman työni ja oman kiinnostukseni vuoksi perehtynyt aiheeseen jonkin verran. Kirjoitat, että ratkaisu ongelmaan olisi lentää vähemmän. Ikävä totuus on kuitenkin, että jos päästöjä halutaan vähentää, meidän hyvinvoivien länsimaalaisten tulisi lopettaa *huvikseen* lentäminen.

    Aloitan lentämisen ja matkailun sosiaalisesta imagosta. Instagram ja muut somekanavat ovat täynnä ‘influencereita’, jotka täyttävät omat Instagram-feedinsä inspiroivilla kuvilla Balilta tai kahvilasta New Yorkista. Samaan aikaan liian usein lähipiirissäni ihmiset voivottelevat, kunpa voisi matkustaa enemmän. Mielestäni erittäin iso ongelma matkustamisessa (joka vaatii lentämistä) on sen positiivinen imago seikkailusta ja uusiin kulttuureihin tutustumisessa. Kuinkahan pitkään menee siihen, että kaukomatkailusta tulee häpeällistä ja kotimaanmatkailusta coolia? Luulen (ja toivon), että pian.

    Finavia puolestaan twiittasi pari viikkoa sitten, että Hki-Vantaan lentokenttä on hiilineutraali. Kun lentoyhtiöt tai lentokentät alkavat mainostamaan omaa toimintaansa ekologisena, olemme vaarallisilla vesillä. Kierrätetyistä pahvimukeista mustikkamehun juominen Finnairin Kiinan lennolla on silkka itsensä huijaamista ja silmien sulkemista tosiasioilta.

    Lopuksi palaan vielä lentojen päästökompensointiin. Kyseessä on tosiaan hyvin kiistelty aihe. Useat päästökompensoinnin vastustajat pitävät sitä vain rikkaiden länsimaalaisten puhtaan omantunnon kaupankäyntinä. On kuitenkin paljon eri tahoja, joiden on pakko lentää ylläpitääkseen liiketoimintaansa. Siksi uskon ja toivon, että omasta imagostaan kiinnostuneet yritykset ja kansainväliset tapahtumat (SLUSH, kansainväliset urheilukilpailut, musiikkifestivaalit) alkavat enenevissä määrin kompensoida omia lentopäästöjään ja tekemään päästökompenssoinnista normaalia ja kilpailuvaltin. Yritys, jossa työskentelin ympäristötehtävien parissa kompensoi vuosittain pakollisia lentomatkoja yli 80 edestakaisen Helsinki-New York lennon edestä.

    Päästökompensoinnin ehkä isoin ongelma on sen luotettavuus. Kun maksat lentoyhtiölle 10 euroa puiden istuttamisesta, mistä tiedät että puut todella tulevat istutetuiksi eikä rahasi mene vain hallintokuluihin? Onneksi voin todeta, että suomalainen yritys CO2-esto on vastaus tähän luotettavuusongelmaan. Yritys ostaa asiakkaidensa maksaman määrän päästöoikeuksia suoraan EU:n päästökaupasta. Näin kirjaimellisesti ostat päästöjä pois EU:n taivaalta.

    Loppuun todettakoon vielä häpeällinen disclaimer; olen lentänyt tänä vuonna Sveitsiin, Sri Lankaan, Albaniaan ja kolme kertaa edestakaisin Wieniin. Suurin osa lennoista on ollut täysin omaa mukavuudenhaluani matkustella, joten ennätyksellisen lämpimän kesän jälkeen en voinut muuta kuin ostaa lähemmäs 90 eurolla päästöoikeuksia CO2-Eston kautta – ja päättää lopettaa huvikseen lentämisen. Seuraava lomani ja myös sitä seuraava, suuntautuu Suomen mahtaviin kansallispuistoihin.

    Tässä ‘lyhyesti’ ajatuksiani aiheesta, jatkan mielelläni keskustelua!

    1. Moi Emma ja kiitos sun kommentista, joka antoi paljon ajateltavaa.

      Olen täysin samaa mieltä siitä, että matkustamisen sosiaalinen imago on jokseenkin vääristynyt. Aivan toinen asia olisi toki käsitellä sitä, miten sosiaalisen median kanavat kuten Instagram kuvaavat ihmisten todellista arkea ja kuinka paljon nämä ‘’influencerit’’ todella vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen.

      Mutta jos nyt pysytään tässä lentämisessä, niin mielestäni on toisaalta kovin ristiriitaista ajatella, ettei meillä olisi oikeutta matkustaa näkemään läheisiä kaukomaille tai tutustua uusiin kulttuureihin. Uskallan väittää, että monen silmissä kotimaan kansallispuistot kalpenevat valkoisille hiekkarannoille ja suurkaupungeille myös tulevaisuudessa. Se, millaisessa ympäristössä ihminen haluaa aikaansa viettää ei pitäisi riippua vain lentomatkustamisesta.

      Ainakin itseni silmissä lomamatkailu kauas onkin jos ei häpeällistä, niin ainakin ironista. Kun lennämme toiselle puolelle maapalloa juomaan kauramaitoa ja syömään kasvisruokaa, ei voi kun ajatella, että omaatuntoako tässä vain puhdistetaan. Lentäessäni New Yorkkiin taisin nauraa ääneen, kun matkustusluokkani nimi oli ‘’Eco Light’’, koska matkalaukkuani ei laitettu koneen ruumaan asti.

      Sitten on toki myös fakta jonka mainitsit, että esimerkiksi monet yritykset ja organisaatiot eivät yksinkertaisesti voi olla lentämättä. Tässä kohtaa päästökaupan rooli voikin olla merkittävä, liittyi omatunto siihen tai ei. On vaikea miettiä päästökauppaa parempaa ratkaisua ongelmaan tällä hetkellä.

      Lopulta lentäminen ei ainakaan lähitulevaisuudessa tule loppumaan tai vähenemään, mutta sitä voitaisiin ja sen täytyy kehittyä. Sääntelyn pitäisi tulla ylemmältä tasolta, jossa vastuu ympäristöystävällisistä valinnoista ei jäisi yksilölle. Harva kyseenalaistaa makeis- tai tupakkaveroakaan, kun se on säädetty laissa. Tällaisessa järjestelmässä lentojen hinnat varmasti nousisivat, jos käytettäisiin esimerkiksi biopolttoaineita. Tämä toki vie aikaa ja harkintaa, mutta positiivista on, että aiheesta puhutaan nyt enemmän kuin koskaan. Puheet pitää vain muuttaa teoiksi. Taidan itsekin lähteä tästä päästökauppaostoksille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *