Posted on Jätä kommentti

Hyvä, paha nettishoppailu ja mikä avuksi

Tilasin viime viikolla uuden laukun. Olin juuri muutamaa päivää aikaisemmin ajatellut, että olen lopen kyllästynyt kangaskasseihin, joihin sullotaan kaikki tavarat kerralla. Sitten kiireessä etsitään lompakkoa kassalla tai kännykkää kun se soi jostain laukun uumenista. Nyt halusin järjestelmällisen kassin, jossa olisi taskuja sisällä ja ulkona, vetoketjuja ja nappeja kaikkiin tarpeisiin. Jos tavarani olisivat järjestyksessä laukussani, olisi elämänikin helpommin hallittavissa, tai niin ainakin kuvittelin.

Kuin tilauksesta, Instagram-feediini räpsähti käytännöllinen mutta rento kangaslaukku, joka sopisi tähän järjestelmälliseen, mutta silti homsuiseen Amsterdam-tyyliini. Kohdennetun mainonnan osuvuus on joskus todella pelottavaa, mutta pysytään nyt tässä laukunostoprosessissa. Laukku oli matkalla kotiovelleni viidessä minuutissa. Lisäksi olin säästänyt rahaa, uudistanut tyyliäni ja tavarani olisivat kohta paremmassa järjestyksessä ja helpommin löydettävissä kun paniikki siinä kassalla iskee. (Miksi vaan suomalaisissa ruokakaupoissa on tarpeeksi tilaa pakata ostoksia?!) Laukkuostokseni vaikutti siis kaiken kaikkiaan win win-tilanteelta.

Seuraavana päivänä silmiini osui Hesarin artikkeli, jonka otsikkoa lukiessani tunsin omantunnon pistoksen. ’’Tilaus Kiinasta kulkee kotiovelle halvemmalla kuin pitsa naapurista’’. Aiheeseen tutustuttuani ymmärsin, että Suomessa on Postin mukaan viime vuosina tehty noin 15 miljoonaa kansainvälistä kirjelähetystä vuodessa. Näistä suurin osa on kuluttajien verkkokauppaostoksia, ja muihin pohjoismaalaisiin verrattuna suomalaiset käyttävät jopa enemmän verkkokauppoja. Kaiken tämän usein tarpeettomankin krääsän lähetteleminen ympäri maapalloa ei voi olla ympäristölle hyväksi.

Vuosi 2017 oli Suomen kaikkien aikojen nettishoppailun huippuvuosi, mutta viime vuonna tilaukset olivat Postin mukaan lievästi laskussa. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa Maailman postiliiton yleissopimus, joka suosii kehittyviä maita. Tämän vuoksi Posti on esimerkiksi kertonut olevansa tappiollinen kaikista lähetetyistä kirjeistä huolimatta.

Muutosta ilmassa

Ala on kuitenkin murroksessa, ja myös nettishoppailun hinnat ovat nousussa, mikä on vaikuttanut markkinoiden hidastumiseen ja tervehdyttänyt alaa. Paljon uusia lähetysten lajittelukeskuksia on avautumassa myös Keski-Eurooppaan, esimerkiksi Puolaan.

Ajattelin, että voinko tosiaan olla näin ajattelematon. Jos jokin maksaa alle kymmenen euroa, kattaako se riittävän palkkion ja vastuulliset työskentelyolosuhteet tuottajataholle, saatika sitten ympäristöä säästävät kuljetustavat. Näin kahden viikon jälkeen tilauksesta laukkuni on edelleen matkalla jossain valmistusmaa X:n ja Hollannin välillä, meressä tai ilmassa. Siitä maksamani kymmenen euroa eivät mitenkään voi riittää kustantamaan kaikkia kuluja kotiovelleni saakka.

Usein paketin kulkureitti on myös tuotteen valmistajalle hämärän peitossa. Riittää, kunhan kuljetusfirmat pitävät hinnat alhaisina. Paketit saattavat usein kulkea läpi kymmenien eri tahojen ja usean maan kautta. Esimerkiksi Hollanti ja Qatar ovat usein lähetysten läpikulkumaita. Nopeinta on kuljettaa lentäen, halvempaa meriteitse. Jotkin tuotteet, kuten esimerkiksi sytkärit, kuljetetaan usein rautateitse.

Mitä meidän sitten pitäisi tehdä? Lähtökohtaisesti ylenpalttinen kuluttaminen olisi hyvä lopettaa kokonaan, ja vähintäänkin tiedostaa, tarvitseeko jotakin tavaraa todella. Itsekin olisin todennäköisesti selvinnyt ilman kangaslaukkuani, mutta vahinko tuli jo tehtyä.

 

  • Suosi paikallista, niin jalan kuin netissä

Usein ei myöskään tulla ajatelleeksi, että myös monet Suomessa fyysisesti myytävät tavarat on valmistettu jossain kaukana. Nettishoppailussa pätevät siis samat säännöt kuin paikan päältä ostostelussa: on hyvä pitää silmällä mistä tuotteet tulevat. Laatu ei aina ole kallista, mutta epäilyttävän halpaa tuotetta on tuskin valmistettu eettisesti ja ekologisesti.

 

  • Tarkkaile valmistustietoja ja suosi läpinäkyvyyttä

Esimerkiksi suurten vaatevalmistajien tuotetietoja voi joskus olla lähes mahdotonta selvittää. Toisaalta tuotteen valmistaminen lähellä nähdään usein myös positiivisena markkinointitaktiikkana, joten jos esimerkiksi vaate on valmistettu Suomessa, se on myös usein erikseen mainittu ja näin helpompi löytää. Olemalla tietoinen tuotteiden valmistuksesta on helpompi tehdä myös ympäristöystävällisempiä valintoja.

 

  • Osta käytettyä, lainaa, korjaa!

Olen itse pyrkinyt viime aikoina välttämään uusien vaatteiden ja asusteiden ostamista kokonaan. Kirppikset ja second hand-liikkeet ovat sitä paitsi aina pullollaan kaikenlaista ja niistä löydetyt tavarat uniikkeja. Käytetyn tuotteen osto ei myöskään kuormita lompakkoani taikka maapalloakaan uuden tuotteen kaltaisesti.

Ainakin Amsterdamissa olen nähnyt myös hauskoja vaatelainaamoita, joista voi käydä hakemassa asun vaikkapa juhliin pientä maksua vastaan. Laina-ajan jälkeen erikoisemmankin vaatteen tai asusteen voi palauttaa, jos se muuten seisoisi suurimman osan aikaa vaatekaapin uumenissa. Lainaamalla voi heittäytyä vähän erikoisimpiin asuvalintoihin, kun ei tarvitse sijoittaa niihin niin paljon rahaa.

Myös huomion kiinnittäminen vaatteiden laatuun on mielestäni tärkeää ja ympäristölle ystävällistä. Kun ostaa laadukkaan tuotteen, sen käyttöikäkin on yleensä pitempi. Kannattaa muuten lukea ompelija Annen esittely täältä ja tutustua myös hänen korjausompelupalveluihinsa. Ekoarki järjestää 27.4. Turussa vaatteidenvaihtotapahtuman, jonne voit tuoda vanhat käyttämättömiksi jääneet vaatteet ja tehdä uusia löytöjä tilalle. Lue lisää tapahtumasta täältä!

Millaisia kokemuksia teillä on herännyt nettishoppailusta? Onko olemassa jotain ympäristöystävällisempiä nettikauppoja, joista en olekaan tietoinen? Kiinnitättekö huomiota tuotteiden alkuperään/tuotetietoihin? Olisi kiva kuulla ja jakaa kokemuksia aiheesta 🙂

Aurinkoisin terveisin,

Roosa

Lähteet
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006033015.html
https://www.hs.fi/talous/art-2000006015734.htmlhttps:/
/www.hs.fi/elama/art-2000006025778.html
https://www.reuters.com/article/us-easteurope-realestate-logistics/online-boom-delivers-big-returns-for-central-european-warehouses-idUSKCN1QM0O9
Posted on Jätä kommentti

Vaatehuolto – Laukun hihnan korjaaminen

Vaatehuoltoteema jatkuu! Tällä kertaa korjauksen muodossa. Rakkaan nahkalaukkuni hihna alkoi repsottaa ja pyysin Saaralta apua sen korjaamiseen. Saara kuitenkin keksi, että kuvataan työvaiheet ja opastetaan, kuinka laukun hihnan korjaaminen tapahtuu helposti.

 

Alkutilanne: Nahkalaukun hihna on haljennut

 

Tarvittavat välineet:

 

1. vaihe:

Leikkaa hihnan rikkinäinen osa pois terävillä saksilla, jolloin hihnaan jää kaunis raakareuna.

2. vaihe:

Sovita solki paikalleen ja mieti, riittääkö yksi sisarniitti vai tarvitaanko kaksi. Yksi riittää ohuessa kankaassa. Taita hihna noin 2 cm:n matkalta.

 

3. vaihe:

Rei’itä reikäpihdeillä sopivan kokoinen reikä. (Testaa hukkapalaan)

 

4. vaihe:

Laita sisarniitti paikoilleen ja hakkaa se kiinni vasaralla alustaa vasten. Vasaraan kannattaa laittaa nahan pala tai paksumpaa kangasta, ettei niittiin tule jälkiä.

 

Paikoillaan oleva sisarniitti näyttää tältä:

5. vaihe:

Tee sama toiselle puolelle.

Valmis! Tässä ei kauaa mene ja laukku saa paljon lisää käyttöikää. Vaatehuoltoon kuuluu olennaisena osana korjaaminen. Hieman rikki olevaa ei ole mitään järkeä heittää menemään, kun korjaaminenkin on mahdollista. Oon todella tyytyväinen lopputulokseen ja ihanaa päästä taas käyttämään tätä laukkua!

 

Mistä te haluaisitte lukea vaatehuoltoon liittyen? 🙂

Posted on Jätä kommentti

Vaatehuolto

Tiesittekö, että noin kolmasosa vaatteen ympäristövaikutuksista muodostuu siitä, miten sen omistaja sitä hoitaa?

 

NRDC

 

Tätä ajatellen aloitammekin nyt Saaran kanssa postaussarjan, jonka teemana on vaatehuolto. Aiheesta on niin paljon sanottavaa, joten päätettiin jakaa se useampaan postaukseen. Inspiraation lähteenä aiheelle on toiminut ekologisen muodin sanansaattaja, trashionista Outi Les Pyy. Vaateteollisuuden ihmisoikeus-, ympäristö- ja sosiaalisiin ongelmiin voi itse yrittää vaikuttaa harkitsemalla tarkkaan mitä ostaa ja suosia vastuullisesti toimivia yrityksiä.

 

Ensimmäisen postauksen teemana on hetki, jolloin vaate päätyy kuluttajan haltuun. Vaatteiden huolto nimittäin alkaa jo ostopäätöksestä. Siitä, kun olet löytänyt vaatteen, jonka tarvitset ja haluat. Jota kunnioitat ja josta haluat pitää huolta.

On paljon helpompi valita vaatteet päällensä kaapista, jossa on itselleen ja tyylilleen sopivia vaatteita eikä “vähän sinnepäin” olevia. Uuden vaatteen ostaminen kannattaa tehdä harkiten ja huolellisesti, hetken mieliteosta johtuvia ostoksia vältellen. Osta vain vaatteita, joita oikeasti haluat eikä vain sen vuoksi, että se on niin halpa. Mikään kunnolla ja reilulla työllä tehty t-paita ei maksa viittä euroa.

Kun täydellinen paita, farkut tai mekko on löytynyt, siitä haluaa pitää huolta. Vaatteeseen ei tulisi suhtautua kuin kertakäyttötavaraan, jonka voi heittää pois parin käyttökerran jälkeen. Vaatteeseen tulisi sitoutua ja se pitäisi haluta käyttää “loppuun”. Kun vaatteeseen on muodostettu tunneside, on luontevaa, että siitä pitää hyvää huolta.

Vaatekaupassa kannattaa jo miettiä muun muassa näitä asioita:

  • Miltä vaatteen laatu vaikuttaa? (esimerkiksi sauman vahvuuden voi tarkistaa vetämällä niitä kevyesti erikseen ja katsomalla tuleeko saumaan rako)
  • Mitä materiaalia se on?  Olenko valmis pitämään vaatteesta huolta materiaalin vaatimalla tavalla? (esimerkiksi elastaania sisältävät vaatteet eivät kestä huuhteluainetta tai kuumaa (40 °C) lämpötilaa)
  • Olenko valmis korjauttamaan vaatteen, jos se hajoaa tai kuluu?
  • Sopiiko se käytettäväksi jonkun jo omistamani vaatteen kanssa?
  • Missä tilanteissa käyttäisin sitä?
  • Sopiiko vaate tyyliini, olemukseeni ja tarpeisiini? (Eihän mekon helma ole liian lyhyt minulle, housut liian kireät…)

 

 

Aiheesta lisää:

Outi Les Pyyn blogi

Hyvän mielen vaatekaappi – Rinna Saramäki

Hyvä dokumentti vaateteollisuudesta: The True Cost (löytyy ainakin Netflixistä)

 

Mitä ajatuksia aihe teissä herättää? Mistä asioista haluaisitte lukea vaatehuollon yhteydessä?

 

-Maria & Saara