Avainsana: ekoarki

Julkaistu tehnyt — 1 kommentti

Muoviton maaliskuu

Muoviton maaliskuu on jo hyvässä vauhdissa!

Tässä meidän vinkkimme arjen muoviroskan vähentämiseen:

Kestohedelmäpussit

Ehkäpä helpoin keino vähentää muovia arjessa on ottaa hedelmäpussit omasta takaa kauppaan mukaan! Vuoden turhakkeeksikin valitut kauppojen hedelmäpussit ovat ympäristölle vahingollisimpia. Jos jokainen suomalainen käyttäisi kestohedelmäpussia, kierrosta poistuisi miljoonittain muovipusseja.

Meillä myytävät kestohedelmäpussit ovat Suomessa, tarkemmin ottaen Raisiossa, Saara Kohtalon käsityönä valmistamia. Ne on tehty vanhoista pitsiverhoista eikä tekoprosessissa synny juurikaan jätettä. Valitettavan usein olemme huomanneet, että ekologisuudestaan huolimatta kaupoissa myytävät kestohedelmäpussit ovat valmistettuja toisella puolen maailmaa eikä kuluttajalle ole tarjolla ostovaiheessa tietoa tuotteen valmistusprosessista. Usein ruokakaupoissa myytävät hevipussit on myös valmistettu muovista.

Olemme määritelleet tuotteidemme hinnat siten, että sen tekijä saa siitä kunnollisen korvauksen.

Bee’s Wrapit

Monet ovatkin jo varmaan kuulleet näistä mehiläisvahakääreistä, jotka korvaavat ruuan säilytyksessä käytetyn elmukelmun tai pakastepussit. Ne toimivat tarkoitukseen paljon paremminkin kuin elmukelmu eikä näistä ole saatu muuta kuin hyvää palautetta.

Bee’s Wrapit valmistetaan Yhdysvalloissa Vermontissa eettisesti ja ekologisesti.

Muovisen tiskiharjan ja tiskirättien korvaaminen

Me olemme korvanneet muovisen tiskiharjan nokkospesusienellä sekä puisella tiskiharjalla. Nokkospesusienellä pinttuneetkin liat lähtevät helposti ja ekologisen pesuaineen kanssa se onkin lyömätön yhdistelmä. Nokkonen ehkäisee luonnostaan mm. homeen muodostumista.

Nokkospesusienen lisäksi meillä myytävät bambuliinat korvaavat tekokuiduista tehdyt rätit. Ne ovat lisäksi kauniita ja niitä pitää mielellään myös esillä! Bambuliina on luonnostaan antibakteerinen ja se sopiikin hyvin arkiseen siivoukseen.

Kestokassi aina mukana

Tämä on varmasti monelle jo itsestäänselvyys, mutta mukana kannattaa aina pitää kestokassia, johon yllättävänkin kauppareissun ostokset mahtuvat ilman muovipussien tarvetta. Meiltä löydät kierrätyskankaista valmistetut reput, jotka ostamalla annat paitsi uuden elämän kankaalle, tuet myös suomalaista käsityötä.

Myös kestohedelmäpusseja kannattaa pitää aina mukana yllättävän tarpeen varalle!

Kirjoitin viime elokuussa enemmänkin muovista ja sen ympäristövaikutuksista. Tämä aiempi postaus löytyy täältä.

Mitkä ovat teidän vinkkinne muovittomalle maaliskuulle ja sen jatkolle?

Aurinkoista viikonloppua! <3

-Maria

Julkaistu tehnyt

Ekologisempi joulu

Jouluvalmistelut alkavat olla monella jo varmasti täydessä vauhdissa, joten nyt saattaakin olla hyvä aika muistuttaa ettei joulun, kuten arjenkaan, tarvitse olla niin kulutuskeskeistä. Joulu on ehdottomasti by far oma lempijuhlani vuodesta ja siihen liittyvät vahvasti perinteet, jotka ovat kulkeneet mukana lapsesta asti. Ruokaa notkuva joulupöytä, suuri kasa lahjoja kuusen alla, mutta myös se kaikista tärkein: yhdessäolo perheen ja ystävien kanssa.

Mietin, että olisi kiva täällä Ekoarjenkin blogissa jakaa omia ajatuksia ekologisemmasta joulunvietosta. Ekologisempi joulu vaatii ehkä enemmän suunnittelua ja hieman poikkeamista perinteistä, mutta on paljon parempi ympäristölle ja usein myös kukkarollekin. Kirjoitin viime vuonna toiseen blogiini, jota kirjoitan yhdessä ystäväni kanssa, postauksen eettisemmästä joulusta, ja tein nyt tämän postauksen vähän sitä mukaillen.

Ekologisempi jouluruoka

Joulupöytään kannattaa valikoida kotimaisista ja luomulaatuisista aineksista tehtyjä ruokia. Lähellä tuotettujen ainesten ympäristölle haitalliset kuljetuspäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin ulkomailta tuotujen. Myöskin luomutuotanto vähentää ympäristön kuormitusta. Ympäristöystävällisempi valinta on myös keskittyä kasvisruokiin ja vähentää lihan määrää myös joulun menussa.

Suurin osa suomalaisten ruokahävikistä syntyy kotona, noin 24 kiloa henkiöä kohden vuodessa. Jouluruokaa tehdään yleensä runsaasti ja monia eri ruokalajeja, mutta usein sitä ei kuitenkaan enää tapaninpäivän jälkeen kauheasti jaksa syödä ja loput herkut valitettavasti saattavat päätyä roskiin. Ruuan määrän lisäksi kannattaa miettiä, mistä ruuista oikeasti tykätään; jos kukaan ei pidä lanttulaatikosta, ei sitä kannata valmistaa tai ostaa vain tavan vuoksi.

Joulun herkutteluun on syytä ostaa suklaata, joka on varustettu sertifiointimerkillä. Merkki on tapa varmistaa se, että suklaaseen käytetyn kaakaon tuotannossa on noudatettu ihmisoikeuksia, työntekijöille on maksettu tarpeeksi palkkaa eikä lapsityövoimaa ole käytetty. Tarkistathan siis tämän vuoden joulukonvehteja ostaessasi, että siitä löytyy esimerkiksi UTZ:n, Reilun kaupan tai Fairtrade Cocoa Programin merkki. Finnwatch julkaisee vuosittain katsauksen joulusuklaiden vastuullisuuteen ja tänä vuonna sen mukaan kuluttajilla riittää valinnanvaraa vastuullisista suklaista.

Ekologisemmat joululahjat

Kun aloittaa miettimään ajoissa, mitä antaa lahjaksi, antaa todennäköisesti varmemmin jotakin oikeasti mieluista tai tarpeellista. Lahjan saajalta voisi mielestäni suoraan kysyä, mitä hän haluaa, jotta välttyy hutiostoksilta ja lahja tulee oikeasti käyttöön eikä jää kaapin perälle pölyttymään. Tarpeellinen lahja on kestävämpi ja varmasti ilahdutttaakin saajaa pidempään. Ei ole myöskään mielestäni tarpeen ostaa monia lahjoja vain kuusen alusta täyttääkseen. Erilaiset hyväntekeväisyyslahjat ovat myös mielestäni todella hyvä vaihtoehto perinteiselle lahjalle.

Ruuan lisäksi lahjojakin ostaessa voi suosia kotimaisuutta ja paikallisuutta. Itsellekin tulee parempi mieli, kun tukee esimerkiksi pienyrittäjiä tai kotimaista työtä ostovalinnoillaan. Tällöin voi myös varmistua siitä, että kaikki saavat oikeudenmukaisen korvauksen tuotteesta vaikka ihan suoraan kysymällä, mihin tuotteista saatu raha menee.

Me haluamme Ekoarjessa kannustaa korvaamaan arjessa käytössä olevia tuotteita ekologisemmilla vaihtoehdoilla ja tällä hetkellä saat koodilla monasdailystyle 20 % alennuksen kaikista tuotteista 12.12.2017 asti. Käy lukemassa Mona’s Daily Style -blogista myös juttu meistä!

 

 

Kertokaa kommenteissa omat vinkkinne ekologisempaan jouluun!

Ihanaa joulun odotusaikaa kaikille! <3

-Maria

Julkaistu tehnyt

Älä osta mitään -päivä

Verkkokauppiaina meilläkin kävi mielessä ajatus, että pitäisikö ottaa osaa Black Friday -kampanjointiin, sillä niin suuri osa verkkokaupoista tuntuu tekevän. Nopeasti kuitenkin tajusimme, että kuluttamiseen kannustava päivä ei ole oikein arvojemme mukainen, joten tuntuisi ehkä hieman hassulta olla kampanjoinnissa mukana. Haluamme meillä myytävillä tuotteilla päinvastoin kannustaa pääsemään eroon kertakäyttökulttuurista ja ostamaan halpojen ja ehkä huonosti tuotettujen tavaroiden tilalla laadukkaita ja kestäviä tuotteita. En kuitenkaan sano, että kaikki yritykset, jotka ovat mukana mustan perjantain alekampanjoinnissa automaattisesti kannustaisivat turhaan kuluttamiseen!

Älä osta mitään -päivää vietetään samana päivänä kuin Black Fridayta, joka on Yhdysvalloista lähtöisin oleva kauppojen joulusesongin aloittava kulutusjuhlapäivä. Black Friday -ilmiö tuntuu levinneen Suomeenkin asti, vaikka maassa ei edes juhlita kiitospäivää, jonka jälkeen musta perjantai Yhdysvalloissa on. En ole suomalaista mainontaa kauheasti tänä vuonna seurannut, mutta silti tuntuu, että koko tämä viikko on siellä musta ja tarjouksia tulee lisää koko ajan. Kiinnostaa nähdä, millainen Black Friday -villitys Kanadassa on, kun päivä on Suomessakin vain kasvanut kasvamistaan.

Kanadasta sen sijaan on lähtöisin mustaa perjantaita kritisoiva Älä osta mitään -päivä (Buy Nothing Day tai No Shop Day), joka kannustaa ihmisiä vähentämään kulutustaan ja kritisoi myös koko joulua edeltävää kulutushysteriaa. Tarkoitus ei ole, että näitä asioita mietitään vain yhden päivän ajan, vaan se kannustaisi miettimään omia kulutustottumuksiaan ympäri vuoden. Se järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1992.

YLE uutisoi elokuussa suomalaisten kertakäyttökulttuurista. Tänä vuonna suomalaisten ylikulutuspäivä oli jo 3. huhtikuuta, kun koko maailman mittakaavassa se ajoittuu yleensä elokuulle. Kulutimme siis WWF:n mukaan reilussa kolmessa kuukaudessa koko vuoden luonnonvarat. Energiankäytön, liikenteen ja ruokailun lisäksi myös kulutustottumuksia olisi hyvä miettiä uudestaan. Miettiä, mitä oikeasti tarvitsee, eikä vain ostaa tuotteita, koska ne ovat alennuksessa.

Emme siis kampanjoi Black Fridayssa, vaan haluamme kannustaa kaikkia harkittuihin ostopäätöksiin. Miettiä, mitkä tuotteet ovat sellaisia, että ne voisi korvata ekologisemmalla ja kestävämmällä vaihtoehdolla. Esimerkkeinä näistä esimerkiksi meillä myytävät kestovanulaput, joiden ansioista ei tarvitse enää ostaa kertakäyttöisiä vanuja sekä juuri myyntiin tulleet siivoukseen tarkoitetut bambuliinat. Myös nämä pesusienet korvaavat hyvin esimerkiksi muovisen tiskiharjan.

Mitä ajatuksia Älä osta mitään -päivä ja Black Friday teissä herättää?

 

Älä osta mitään -päivää organisoi Suomessa Luonto-Liitto, jonka ÄÖM-sivuilta voi lukea päivästä lisää.

Julkaistu tehnyt

Ajatuksia arjen ympäristöystävällisyydestä Kanadassa

Moikka pitkästä aikaa täältä Atlantin toiselta puolelta Kanadasta! Minä (Maria) olen tosiaan tämän syksyn opiskelemassa Kanadassa, tarkemmin ottaen Quebecissä. Syksy onkin ollut asuntolaelämää ja arkeni on tästä johtuen aika erilaista Suomen arkeeni verrattuna. Ajattelinkin, että olisi kiva jakaa teillekin vähän ajatuksia huomaamistani eroista Suomen ja Kanadan välillä erityisesti ympäristön kannalta.

Kierrätys

Ensimmäinen asia, joka täällä kiinnitti huomiota oli se, että kaikkialla julkisilla paikoilla olevat roskikset on jaettu ainakin kahteen osaan: kierrätettäviin roskiin (muovipullot, lasi, pahvi jne.) ja jätteisiin. Luonnossa ei näykään paljon roskia, vaan suurin osa tuntuukin löytävänsä tiensä roskikseen. Tai sitten täällä vaan toimii siivous todella hyvin. 😀 Yleisesti Quebecissä on käytössä Blue Box Recycling System, jossa siniseen muovilaatikkoon laitetaan kaikki paperipohjaiset roskat, suurin osa muovipakkauksista, lasi, sekä alumiini- ja metallitölkit. Sen sijaan biojätteille en ole nähnyt erillisiä roskiksia muualla kuin vain asuntolamme yhteiskeittiössä.  Pullopanttejakin täällä on, mutta ne ovat pienempiä kuin Suomessa (lasipullosta saa palautettaessa 5 c), eikä palautusautomaatteja ole kuin muutamassa kaupassa. Lähikaupassani pullot pitääkin palauttaa palvelutiskille. Tässä olisi mielestäni hyvä kehityskohde Kanadan kierrätyskulttuurille, sillä täällä tunnutaan ostavan paljon juomia muovipulloissa! Myös kahvia ostetaan paljon take-away -kupeissa, vaikka täällä monessa paikassa kannustetaan ostamaan kestoversioita niistä.

Muovin käyttö

Marketeissa täällä myydään paljon valmiiksi pilkottuja hedelmiä ja kasviksia, jotka on pakattu ihan turhan monen muovin sisään. Myös valmisruokia myydään usein muovibokseissa ja varsinkin kampuksen kahviloissa näidä myydään paljon. Yleisesti ottaen kaupoissa kasviksia ja hedelmiä ei kuitenkaan yleensä ole pakattu muoviin, mikä on tottakai hyvä asia! Olen myös huomannut että todella monet käyttävät kaupassa kestokassia ostoksilleen. (Nyt, kun Joonas oli täällä käymässä, sain myös oman Ekoarki-repun tänne!) Jos joskus sattuu unohtamaan kestokassin voi olla varma, että kassalta lähdettyään huomaa käsissä olevan vähintään neljä kassia, sillä täkäläiset muovipussit ovat niin heikkoja, että niihin pakataan vain vähän tavaraa. Ruokakauppojen lisäksi monessa kaupassa myös kysytään erikseen, että tarvitsetko kassia, eikä automaattisesti sitä anneta.

Autoilu

Yksi ympäristöön liittyvä asia, jonka Kanadassa nopeasti huomaa on autoilu. Lähes kaikilla on auto ja joka paikkaan liikutaan autolla. Kanadassa välimatkat ovat pitkiä ja julkinen liikennen on suhteessa kallista kun taas autoilusta on tehty täällä edullista ainakin Suomeen verrattuna. Yliopistollamme on oma vuokraamo, josta auton vuokraaminen on edullista ja helppoa. Myös bensa on täällä todella halpaa verrattuna Suomeen, joten monet opiskelijat vuokraavatkin usein auton viikonloppureissuja varten.

Onneksi ainakin Quebecissä kaupungissa julkinen liikenne (eli paikallisbussit) toimivat hyvin, joten kampukselta pääsee kaupungin keskustaan helposti. Busseja käytetään paljon, mutta autoilu tuntuu silti olevan yleisempi kulkuväline, sillä bussilla kohteeseen pääseminen voi viedä pitkänkin aikaa ja autoilu koetaan siten helpommaksi. Suurkaupungeissa, kuten Montrealissa ja Torontossa on myös todella hyvä julkinen liikenne ja metroverkosto. Helpoin tapa Kanadassa liikkua kaupunkien välillä olisi varmaan lentäminen, sillä junalla kulkeminen on täällä harvinaista ja kallista.

Kasvisruoka

Kasvissyöjänä olen väkisinkin huomannut, että se ei ole täällä vielä ihan niin yleistä kuin Suomessa. Kasviproteiinivaihtoehtoja ei tofun, linssien ja papujen lisäksi juurikaan ole. Kaikissa ravintoloissakaan ei ole kasvisruokavaihtoehtoa, vegaanisesta puhumattakaan. Minulle tuli ehkä tämä vähän yllätyksenä tänne tultaessa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että täälläkin on kehittymässä kasvis- ja vegaaniruokatrendi ja jotkut ravintolat tarjoavatkin monia vegevaihtoehtoja!

 

Nämä olivat ehkä päällimmäisenä olevia ajatuksia Kanadasta ja ympäristöystävällisyydesta. Oletteko te huomanneet suuria eroja ympäristöystävällisyydessä ulkomaiden ja Suomen välillä? Tai onko joku muukin ollut Kanadassa tai muualla Pohjois-Amerikassa ja kiinnittänyt huomiota johonkin muuhun asiaan? Olisi kiva kuulla ajatuksianne aiheesta! 🙂

Ihanaa alkavaa viikkoa! <3

-Maria

Julkaistu tehnyt — 1 kommentti

Muovin ympäristövaikutukset ja käytön vähentäminen

Kukaan ei varmaan voi enää tänä päivänä väittää, ettei olisi kuullut muovin ympäristöhaitoista. Toisen maailmansodan jälkeen muovin käyttö ja määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Muovia on tuotettu niin paljon, että sillä voisi elmukelmuttaa koko maapallon. Muovia on joka puolella maailmaa – mikromuovina tai isompina kasointa – merenpohjissa, napaseuduilla, ravintoketjuissa, kaatopaikoilla ja kaukaisilla saarilla.

Heinäkuussa julkaistun tutkimuksen mukaan muovia on tuotettu 8300 miljoonaa tonnia. Sen mukaan sitten vuoden 2015 muovia on kulutettu 6300 tonnia ja tästä määrästä 9 prosenttia on kierrätetty, 12 prosenttia poltettu ja 79 prosenttia on päätynyt kaatopaikoille tai luontoon. Valtaosa tuotetusta muovista ei ole biohajoavaa, vaan ainoa keino hävittää muovi pysyvästi on polttaminen tai pyrolyysi (kuivatislaus). Polttaminen toki tuottaa energiaa, mutta samalla myös kasvihuonekaasuja ja saasteita. Muovista on siis vaikeaa päästä eroon ja näin ollen sitä kertyy ympäristöön, erityisesti vesistöihin, todella paljon. Suuri huolenaihe onkin, miten jo olemassaolevasta muovista, saati sitten tulevasta, päästään eroon.

Ellen McArthur Foundationin julkaiseman raportin mukaan jopa 95 prosenttia muovista käytetään vain kerran, minkä jälkeen se heitetään pois. Sen mukaan 8 miljoonaa tonnia muovijätettä päätyy meriin joka vuosi. Tätä voi raportin tekijöiden mukaan verrata siihen, että jäteautollinen muovia kaadettaisiin mereen joka minuutti. Jos asiaan ei puututa, määrä nousee vuoteen 2030 mennessä kahteen autolliseen per minuutti ja vuoteen 2050 mennessä neljään autolliseen per minuutti.

Tämän seurauksena vuoteen 2050 mennessä merissä on enemmän muovia kuin kaloja.

Miljoona merilintua ja 100 000 merinisäkästä kuolee joka vuosi muovijätteiden takia. Meressä osa muovista hajoaa mikromuoviksi, jota kalat ja linnut saattavat luulla ruuaksi. Suurimmassa osassa kaloissa onkin todettu olevan muovia elimistöissään. Isot muovinpalaset ovat vaarallisia merieläimille kuten kilpikonnille ja hylkeille. Mikromuovi myös peittää merenpohjaa eikä sen laajempia ympäristövaikutuksia vielä tiedetä. Joka tapauksessa muovijäte on vakava ympäristöongelma ja uhka ekosysteemeille. Ravintoketjun kautta muovi rikastuu kalojen elimistöissä ja saattaa päätyä myös meidän elimistöihimme.

Muovin kertyminen ympäristöön on globaali ja laaja ongelma, eikä vastuu tästä ole pelkästään yksilöillä. Päätöksentekijöidenkin täytyy puuttua ongelmaan. Kuitenkin yksilöiden painostuksella voi olla tässä iso rooli ja muutos voi lähteä ruohonjuuritasolta. Jokainen meistä voi miettiä omaa muovinkäyttöään ja huomata itse kuinka paljon muovia ihan perusarjessä syntyy lähes itsestään. Muovin kulutusta voi kuitenkin vähentää muuttamalla kulutuskäyttäytymistään.

Tässä pari helposti toteutettavaa vinkkiä, joita itse noudatan:

  • Otan kauppareissulle oman kestokassin mukaan, myös vaatekaupoissa pyrin kieltäytymään muovipusseista ja pakkaan ostokset omaan kassiin.
  • En käytä enää muovisia pikkupusseja kauppojen hedelmä- ja vihannesosastoilla. Sen sijaan en laita tuotteita pussiin ollenkaan tai käytän näitä vanhoista verhoista tehtyjä kestohedelmäpusseja. Pyrin myös ostamaan tuotteita, joita ei ole pakattu muoviin.
  • Elmukelmun sijaan käytän Bee’s Wrapia, joka on aivan loistava keksintö ja toimii oikeasti hyvin! Ruuat pysyy tuoreena ja ne saa pakattua myös mukaan kätevästi mehiläisvahasta tehdyllä paperilla.
  • Pyrin korvaamaan myös kodin lyhytikäiset muoviset tuotteet, kuten pesusienen, tiskiharjan ja tiskirätin ekologisemmalla vaihtoehdolla. Näistä esimerkkeinä Saara Kohtalon pesusienet, jotka sopivat myös tiskaamiseen ja keittiön tasojen pesemiseen hyvin. Meille on tulossa ekoarkeen myöhemmin myös bambulangasta käsin valmistettuja tiskirättejä!

 

Millä tavoin te olette vähentäneet muovin kulutustanne tai millaisia ajatuksia teillä on aiheeseen liittyen?

Luin The Eco log -blogista mielenkiintoisia postauksia tästä aiheesta ja kestävästä elämäntavasta. Suosittelen lukemaan!