Julkaistu Jätä kommentti

Ajatuksia arjen ympäristöystävällisyydestä Kanadassa

Moikka pitkästä aikaa täältä Atlantin toiselta puolelta Kanadasta! Minä (Maria) olen tosiaan tämän syksyn opiskelemassa Kanadassa, tarkemmin ottaen Quebecissä. Syksy onkin ollut asuntolaelämää ja arkeni on tästä johtuen aika erilaista Suomen arkeeni verrattuna. Ajattelinkin, että olisi kiva jakaa teillekin vähän ajatuksia huomaamistani eroista Suomen ja Kanadan välillä erityisesti ympäristön kannalta.

Kierrätys

Ensimmäinen asia, joka täällä kiinnitti huomiota oli se, että kaikkialla julkisilla paikoilla olevat roskikset on jaettu ainakin kahteen osaan: kierrätettäviin roskiin (muovipullot, lasi, pahvi jne.) ja jätteisiin. Luonnossa ei näykään paljon roskia, vaan suurin osa tuntuukin löytävänsä tiensä roskikseen. Tai sitten täällä vaan toimii siivous todella hyvin. 😀 Yleisesti Quebecissä on käytössä Blue Box Recycling System, jossa siniseen muovilaatikkoon laitetaan kaikki paperipohjaiset roskat, suurin osa muovipakkauksista, lasi, sekä alumiini- ja metallitölkit. Sen sijaan biojätteille en ole nähnyt erillisiä roskiksia muualla kuin vain asuntolamme yhteiskeittiössä.  Pullopanttejakin täällä on, mutta ne ovat pienempiä kuin Suomessa (lasipullosta saa palautettaessa 5 c), eikä palautusautomaatteja ole kuin muutamassa kaupassa. Lähikaupassani pullot pitääkin palauttaa palvelutiskille. Tässä olisi mielestäni hyvä kehityskohde Kanadan kierrätyskulttuurille, sillä täällä tunnutaan ostavan paljon juomia muovipulloissa! Myös kahvia ostetaan paljon take-away -kupeissa, vaikka täällä monessa paikassa kannustetaan ostamaan kestoversioita niistä.

Muovin käyttö

Marketeissa täällä myydään paljon valmiiksi pilkottuja hedelmiä ja kasviksia, jotka on pakattu ihan turhan monen muovin sisään. Myös valmisruokia myydään usein muovibokseissa ja varsinkin kampuksen kahviloissa näidä myydään paljon. Yleisesti ottaen kaupoissa kasviksia ja hedelmiä ei kuitenkaan yleensä ole pakattu muoviin, mikä on tottakai hyvä asia! Olen myös huomannut että todella monet käyttävät kaupassa kestokassia ostoksilleen. (Nyt, kun Joonas oli täällä käymässä, sain myös oman Ekoarki-repun tänne!) Jos joskus sattuu unohtamaan kestokassin voi olla varma, että kassalta lähdettyään huomaa käsissä olevan vähintään neljä kassia, sillä täkäläiset muovipussit ovat niin heikkoja, että niihin pakataan vain vähän tavaraa. Ruokakauppojen lisäksi monessa kaupassa myös kysytään erikseen, että tarvitsetko kassia, eikä automaattisesti sitä anneta.

Autoilu

Yksi ympäristöön liittyvä asia, jonka Kanadassa nopeasti huomaa on autoilu. Lähes kaikilla on auto ja joka paikkaan liikutaan autolla. Kanadassa välimatkat ovat pitkiä ja julkinen liikennen on suhteessa kallista kun taas autoilusta on tehty täällä edullista ainakin Suomeen verrattuna. Yliopistollamme on oma vuokraamo, josta auton vuokraaminen on edullista ja helppoa. Myös bensa on täällä todella halpaa verrattuna Suomeen, joten monet opiskelijat vuokraavatkin usein auton viikonloppureissuja varten.

Onneksi ainakin Quebecissä kaupungissa julkinen liikenne (eli paikallisbussit) toimivat hyvin, joten kampukselta pääsee kaupungin keskustaan helposti. Busseja käytetään paljon, mutta autoilu tuntuu silti olevan yleisempi kulkuväline, sillä bussilla kohteeseen pääseminen voi viedä pitkänkin aikaa ja autoilu koetaan siten helpommaksi. Suurkaupungeissa, kuten Montrealissa ja Torontossa on myös todella hyvä julkinen liikenne ja metroverkosto. Helpoin tapa Kanadassa liikkua kaupunkien välillä olisi varmaan lentäminen, sillä junalla kulkeminen on täällä harvinaista ja kallista.

Kasvisruoka

Kasvissyöjänä olen väkisinkin huomannut, että se ei ole täällä vielä ihan niin yleistä kuin Suomessa. Kasviproteiinivaihtoehtoja ei tofun, linssien ja papujen lisäksi juurikaan ole. Kaikissa ravintoloissakaan ei ole kasvisruokavaihtoehtoa, vegaanisesta puhumattakaan. Minulle tuli ehkä tämä vähän yllätyksenä tänne tultaessa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että täälläkin on kehittymässä kasvis- ja vegaaniruokatrendi ja jotkut ravintolat tarjoavatkin monia vegevaihtoehtoja!

 

Nämä olivat ehkä päällimmäisenä olevia ajatuksia Kanadasta ja ympäristöystävällisyydesta. Oletteko te huomanneet suuria eroja ympäristöystävällisyydessä ulkomaiden ja Suomen välillä? Tai onko joku muukin ollut Kanadassa tai muualla Pohjois-Amerikassa ja kiinnittänyt huomiota johonkin muuhun asiaan? Olisi kiva kuulla ajatuksianne aiheesta! 🙂

Ihanaa alkavaa viikkoa! <3

-Maria

Julkaistu 3 kommenttia

Muovin ympäristövaikutukset ja käytön vähentäminen

Kukaan ei varmaan voi enää tänä päivänä väittää, ettei olisi kuullut muovin ympäristöhaitoista. Toisen maailmansodan jälkeen muovin käyttö ja määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Muovia on tuotettu niin paljon, että sillä voisi elmukelmuttaa koko maapallon. Muovia on joka puolella maailmaa – mikromuovina tai isompina kasointa – merenpohjissa, napaseuduilla, ravintoketjuissa, kaatopaikoilla ja kaukaisilla saarilla.

Heinäkuussa julkaistun tutkimuksen mukaan muovia on tuotettu 8300 miljoonaa tonnia. Sen mukaan sitten vuoden 2015 muovia on kulutettu 6300 tonnia ja tästä määrästä 9 prosenttia on kierrätetty, 12 prosenttia poltettu ja 79 prosenttia on päätynyt kaatopaikoille tai luontoon. Valtaosa tuotetusta muovista ei ole biohajoavaa, vaan ainoa keino hävittää muovi pysyvästi on polttaminen tai pyrolyysi (kuivatislaus). Polttaminen toki tuottaa energiaa, mutta samalla myös kasvihuonekaasuja ja saasteita. Muovista on siis vaikeaa päästä eroon ja näin ollen sitä kertyy ympäristöön, erityisesti vesistöihin, todella paljon. Suuri huolenaihe onkin, miten jo olemassaolevasta muovista, saati sitten tulevasta, päästään eroon.

Ellen McArthur Foundationin julkaiseman raportin mukaan jopa 95 prosenttia muovista käytetään vain kerran, minkä jälkeen se heitetään pois. Sen mukaan 8 miljoonaa tonnia muovijätettä päätyy meriin joka vuosi. Tätä voi raportin tekijöiden mukaan verrata siihen, että jäteautollinen muovia kaadettaisiin mereen joka minuutti. Jos asiaan ei puututa, määrä nousee vuoteen 2030 mennessä kahteen autolliseen per minuutti ja vuoteen 2050 mennessä neljään autolliseen per minuutti.

Tämän seurauksena vuoteen 2050 mennessä merissä on enemmän muovia kuin kaloja.

Miljoona merilintua ja 100 000 merinisäkästä kuolee joka vuosi muovijätteiden takia. Meressä osa muovista hajoaa mikromuoviksi, jota kalat ja linnut saattavat luulla ruuaksi. Suurimmassa osassa kaloissa onkin todettu olevan muovia elimistöissään. Isot muovinpalaset ovat vaarallisia merieläimille kuten kilpikonnille ja hylkeille. Mikromuovi myös peittää merenpohjaa eikä sen laajempia ympäristövaikutuksia vielä tiedetä. Joka tapauksessa muovijäte on vakava ympäristöongelma ja uhka ekosysteemeille. Ravintoketjun kautta muovi rikastuu kalojen elimistöissä ja saattaa päätyä myös meidän elimistöihimme.

Muovin kertyminen ympäristöön on globaali ja laaja ongelma, eikä vastuu tästä ole pelkästään yksilöillä. Päätöksentekijöidenkin täytyy puuttua ongelmaan. Kuitenkin yksilöiden painostuksella voi olla tässä iso rooli ja muutos voi lähteä ruohonjuuritasolta. Jokainen meistä voi miettiä omaa muovinkäyttöään ja huomata itse kuinka paljon muovia ihan perusarjessä syntyy lähes itsestään. Muovin kulutusta voi kuitenkin vähentää muuttamalla kulutuskäyttäytymistään.

Tässä pari helposti toteutettavaa vinkkiä, joita itse noudatan:

  • Otan kauppareissulle oman kestokassin mukaan, myös vaatekaupoissa pyrin kieltäytymään muovipusseista ja pakkaan ostokset omaan kassiin.
  • En käytä enää muovisia pikkupusseja kauppojen hedelmä- ja vihannesosastoilla. Sen sijaan en laita tuotteita pussiin ollenkaan tai käytän näitä vanhoista verhoista tehtyjä kestohedelmäpusseja. Pyrin myös ostamaan tuotteita, joita ei ole pakattu muoviin.
  • Elmukelmun sijaan käytän Bee’s Wrapia, joka on aivan loistava keksintö ja toimii oikeasti hyvin! Ruuat pysyy tuoreena ja ne saa pakattua myös mukaan kätevästi mehiläisvahasta tehdyllä paperilla.
  • Pyrin korvaamaan myös kodin lyhytikäiset muoviset tuotteet, kuten pesusienen, tiskiharjan ja tiskirätin ekologisemmalla vaihtoehdolla. Näistä esimerkkeinä Saara Kohtalon pesusienet, jotka sopivat myös tiskaamiseen ja keittiön tasojen pesemiseen hyvin. Meille on tulossa ekoarkeen myöhemmin myös bambulangasta käsin valmistettuja tiskirättejä!

 

Millä tavoin te olette vähentäneet muovin kulutustanne tai millaisia ajatuksia teillä on aiheeseen liittyen?

Luin The Eco log -blogista mielenkiintoisia postauksia tästä aiheesta ja kestävästä elämäntavasta. Suosittelen lukemaan!