Julkaistu

Hieman materiaaleista

Saatiin sivustomme kautta mielenkiintoinen kysymys, jossa pohdittiin trikoisia kestovanulappuja, niiden materiaaleja ja väriaineita. Valitettavasti lähettäjän sähköpostiosoite oli kirjoitettu ilmeisesti väärin, joten emme saa toimitettua vastausta hänelle sähköpostitse. Toivottavasti tämä postaus kuitenkin tavoittaisi kysyjän.

Kysyjä on oikeista asioista huolissaan ja on hyvä muistaa, että näitä asioita on hyvä pohtia yleisestikin vaatetuskankaissa. Saara onkin perehtynyt aiheeseen paljon ja hänen avullaan yritetään antaa mahdollisimman kattava vastaus kysymykseen. Näistä asioista on tulossa vielä lisää postauksia myöhemminkin!

Trikoo on neulosta ja sitä voi tehdä monesta eri materiaalista. Neulos itsessään on joustavaa, jousto ei siis välttämättä tarkoita sitä, että siihen olisi lisätty jotain synteettistä. Useimmiten trikoo on puuvillaa, mutta harmillisen usein siihen on lisätty esim. elastaania (synteettinen keinokuitu). Keinokuituisista tekstiileistä saattaa irrota mikromuovia, jonka mahdolliset terveys- ja ympäristövaikutukset ovat herättäneet tärkeää keskustelua viime aikoina.

Materiaalitietojen pitäisi aina löytyä tuotteesta, mutta jos niitä ei jostain syytä löydy, on hyvä kysyä niitä valmistajalta. EU-asetusten mukaan kuitusisältö täytyy ilmoittaa. EU:ssa valvonta on muutenkin tarkkaa, joten kannattaa suosia sen sisällä valmistettuja lankoja, kankaita ja tuotteita yleensäkin, jos mahdollista.

Kysyjää kiinnosti myös tekstiilien ompelulankojen materiaalit. Yleisesti ompelulangat ovat polyesteria, toki löytyy myös puuvillasta ja villastakin valmistettuja, mutta niitä harvemmin käytetään. Polyesteria käytetään, koska se on kestävää, lujaa ja sen valonsietokyky on hyvä. Hinnalla on myöskin todennäköisesti vaikutusta.

Jos kankaat ja niistä mahdollisesti irtoavat mikrokuidut mietityttävät tai haluaa ylipäänsä ajatella terveyttä ja ympäristöä, niin kannattaa suosia luonnonkuituja. Tällöin tarvitaan hieman materiaalitietoutta, jossa me yritämme olla avuksi. Jos haluaa välttää synteettisiä kuituja, (joiden raaka-aineena on maaöljy), on hyvä tietää, mitä ne ovat ja mitkä ovat niiden lyhenteet. Tässä muutama yleisesti käytetty tunnus:

Elastaani EL tai EA
Akryyli PAN
Polyamidi PA
Polyesteri PES
Polypropeeni PP

 

Väriaineissa kannattaa pyrkiä suosimaan öko-Tex standardi 100-merkittyjä tekstiilejä. Merkintä tarkoittaa että tuotteet on testattuja ja hyväksyttyjä sen osalta, etteivät ne sisällä terveydelle haitallisia kemikaaleja tai väriaineita. Myös kasvivärjäys on turvallinen vaihtoehto. Toisaalta, sertifikaatit maksavat, eikä pienillä yrityksillä välttämättä aina ole niihin rahaa. Vaikka sertifikaatti siis puuttuisikin, voi tuote silti olla myrkytön ja ympäristöä ajatellen värjätty. Tässä artikkelissa oli hyvä huomio aiheeseen liittyen: “Jos tuotteessa kerrotaan, mistä materiaali on kotoisin tai minkälaisella menetelmällä se on tehty, se on yleensä positiivinen asia, sillä mitään negatiivista tuskin kerrottaisiin.” Läpinäkyvyys on tärkeää ja kannattaakin suosia yrityksiä, jotka kertovat avoimesti toiminnastaan.

Jos haluaa perehtyä enemmän kankaiden turvallisuuteen, suosittelisimme tutkimaan esimerkiksi Vihreät vaatteet -sivustoa. Kemikaaleja ja myrkkyjä vaatteissa ja kankaissa voi yleisesti välttää käyttämällä luomulaatuisia luonnonkuituja. Esimerkiksi puuvillan tuotannossa käytetään paljon kemikaaleja, mutta luomupuuvilla on tämän suhteen parempi valinta, sillä sen viljelyssä kemikaaleja ei saa käyttää.

Palatakseni vielä alkuperäisen kysymyksen aiheeseen kestovanulapuista. Meillä myytävät Saara Kohtalon valmistamat kestovanulaput on tehty 100% bambulangasta ja ne on värjätty vähin kemikaalein ympäristöä ajatellen. Ne ovat turvallisia eivätkä sisällä ollenkaan muovia. Tästä pääset käyttämämme langan tietoihin.

Toivottavasti tästä oli apua muillekin näitä asioita pohtiville! Jätäthän kommenttia tähän ja jatketaan keskustelua tärkeästä asiasta 🙂 Tämä on tärkeä ja laaja aihe, mihin palataan jatkossakin.

-Saara & Maria

Julkaistu

Kestoliivinsuojat by Saara Kohtalo

Tässä Saaran kertomana tarina uuden tuotteemme, kestoliivinsuojien, takana <3 :

 

Liivinsuojat tulivat mulle uudestaan ajankohtaiseksi viime joulukuussa kun meidän kolmas poikamme syntyi.

Maito nousi jälleen hyvin. Jo laitoksella alkoi liivinsuojien suurkulutus, ja mieleeni muistui aikasempien imetysten liivinsuojien tarve ja määrä. Esikoisen kohdalla reilu seitsemän vuotta sitten kokeilin kankaisia kestoliivinsuojia. Olin niihin niin pettynyt että päätin tuolloin etten enää ikinä moisia käytä. Huh, ne oli kamalat! Ne suorastaan hylkivät maitoa.

Tällä kertaa kuitenkin omatunto kolkutti heti ensimmäisten viikkojen aikana ja ajattelin ryhtyä toimeen. Teen hyvät kestoliivinsuojat, sellaiset joita oikeasti haluan käyttää. Ja koska mulla oli niin huonot kokemukset kankaisista kestoliivinsuojista niin halusin kokeilla kuinka virkatut toimisivat.

Olin juuri löytänyt Blockwallahin ihanat langat ja valmistanut heidän bambulangastaan uudet kestovanulaput. Ihanan pehmeä lanka toimisi varmasti hyvin myös liivinsuojissa. Ja niinhän se toimii. 🙂 Tämä bambulanka on vähiten käsiteltyä, mitä olen bambulangoista tähän mennessä löytänyt. Ominaisuuksiltaan se on hyvin imukykyinen, hengittävä, pehmeä ja kiiltävä. Se myös kestää hyvin pesuja.

Virkatut liivinsuojat näyttävät kauniilta, ovat pehmeät ja tuntuvat miellyttäviltä niin käteen kuin rinnallekin.

Nyt asia jo vähän naurattaa, mutta tosiaan jännitin ekaa testipäivää ihan hirveästi. Vaikka tiesin bambulangan imukyvyn, niin kyllä epäilytti, että riittääkö se. Imukyky oli kuitenkin loistava. Mulla tulee maitoa paljon ja oli todella kiva huomata kuinka suojat keräsivät “ylivuodot”.

Materiaali itsessään on hengittävä ja niin se toimii myös liivinsuojissa. Pienet maitotihkut kuivuivat hyvin suojiin. Ihanaa, nämä toimii!!

Nyt oon käyttänyt omia kestoliivinsuojia kohta kolme kuukautta, enkä mielellään enää käytä mitään muita. Kertakäyttöiset kulkee tässä rinnalla silloin kun olen ollut laiska pyykinpesijä.

Ihania imetyshetkiä äidit, toivottavasti innostutte kokeilemaan <3

 

Pesuohjeita:

 

Kestoliivinsuojat voi pestä pesukoneessa 40 asteessa käyttäen pesupussia, joka tulee liivinsuojien mukana. Olen testannut myös pesua 60 asteessa ja hyvin ovat tuntuneet senkin kestävän.

Suosittelen myös käsinpesua. Se pidentää tekstiilien elinikää ja on helppoa ja nopeaa.

Olin taannoin Outi Pyyn Ekopyykkiä luennolla ja sain muistutuksen perusraaka-aineiden käytöstä myös pyykinpesussa. Saippuathan ovat alunperinkin keksitty juuri tekstiilien puhdistamiseen. Esimerkiksi Aleppo-saippua tehdään edelleen alkuperäisellä reseptillä.

Laadukkailla luonnonkosmetiikan palasaippuoilla voi siis hyvin pestä myös pyykin. Edellä mainittu Aleppo-saippua on yksi mun henkilökohtaisista suosikeistani ja käytän juuri tätä saippuaa kestotuotteiden käsinpesussa.

Kolmen pienen pojan äitinä sitä on oppinut tehokkaaseen ajankäyttöön ja otankin useasti likaiset kestovanut ja -liivinsuojat suihkuun mukaan ja pesen ne siellä 🙂

Ps. ekopyykinpesusta kiinnostuneille, käykää Outi Les Pyyn blogista katsomassa ihanat reseptit ekologisiin pyykiinpesuaineisiin <3

Aurinkoista kevättä!

-Saara

Julkaistu

Ekologisempi vappu

Ajattelin nyt jatkaa samanlaisella teemalla kuin Ekologisempi joulu -postauksessa. Kiinnostaisiko teitä tällainen juttusarja liittyen juhlapyhiin ja miten niitä voisi juhlistaa ehkä vähän ekologisemmin? 🙂

 

Vapun jälkeen puistoihin jää paljon jätettä, joka ei ole syystä tai toisesta löytänyt tietään roskikseen tai kierrätykseen asti. Onneksi tänäkin vuonna esimerkiksi Turussa TYY:n ympäristösiiven SiistiVappu-kampanja muistuttaa juhlijoita omien jälkien korjaamisesta ja vapaaehtoiset siivoavat juhlinnan jälkiä vappupäivänä.

Muutamalla simppelillä muutoksella luonto kiittää ja vähennät vapun roskakuormaa ja muuta ympäristörasitusta alun alkaenkin:

  • Vapun aikaan kauppoihin tulee myyntiin paljon erilaista (usein kertakäyttöistä ja muualta tuotua) vappukrääsää, joka kannattaa jättää kauppaan. Ilmapallot, serpentiinit ja muut vappuhärpäkkeet ovat usein käytännössä roskaa, joka heitetään pois kerran käytön jälkeen.
  • Lapsille kivaa tekemistä voisi olla sormivirkkaamalla oman serpentiinin tekeminen, se ei hajoa heti vaan kestää useamman vuoden! Paperinen serpentiini sisältää kemikaaleja, minkä takia se ei sovellu paperinkeräykseen tai kompostoitavaksi.
  • Vaihda kertakäyttöastiat oikeisiin astioihin. Monet valmiit piknikastiastot ovat todella kivan näköisiä!
  • Pakkaa vapun piknikeväät muovikelmun sijaan esimerkiksi mehiläisvahakääreisiin tai muihin kestäviin säilytysrasioihin.
  • Puistojen roskikset saattavat täyttyä vappuna nopeasti, joten reppuun kannattaa pakata myös omia roska- ja biojätepusseja.

Kierrätys:

Kun jätettä kuitenkin välttämättä tulee, niin laitoin Lounais-Suomen jätehuollolle sähköpostia kysyäkseni vinkkejä vapun kierrätykseen. Heiltä olikin sopivasti ilmestynyt mediatiedote aiheeseen liittyen. Poimin tähän muutamia esimerkkejä heidän kattavasta lajittelulistastaan, joka kannattaa käydä lukemassa läpi ennen vapun juhlintaan siirtymistä. 🙂

Kertakäyttöastiat: Suosi mahdollisimman pitkälle kotoa valmiiksi löytyviä kestäviä muovisia pakastusrasioita tai astioita. Fiinimmän kattauksen ystävä kattaa piknikillekin posliinikipot ja lasiset juomalasit. Mikäli käytössä kuitenkin on kertakäyttöastioita, kuuluvat märät, likaiset ja muoviset kertakäyttöastiat polttokelpoisen jätteen astiaan.

Foliopallo: Foliopallot eivät kuulu metallinkeräysastiaan, sillä niissä on muovipinta, vaikka ne metalliselta näyttävätkin. Kun foliopallot vetelevät viimeisiään, käy nakkaamassa ne polttokelpoisen jätteen jäteastiaan.

Ilmapallo: Puhjenneet ilmapallot ovat nekin polttokelpoista jätettä. Kaupasta ostettujen ilmapallojen ympärillä oleva muovipakkauksen sen sijaan voi kierrättää lajittelemalla sen muovipakkausten keräysastiaan. Muovipakkauksia kerätään Rinki-ekopisteillä sekä nykyään jo monessa taloyhtiössä. Katso lähin ekopiste osoitteesta www.kierrätys.info.

Lautasliina: Käytetyt lautasliinat ovat biojätettä, joten vie ne taloyhtiösi biojäteastiaan tai kompostoi omassa kompostorissasi.

Serpentiini: Vaikka serpentiini tuntuu paperiselta, se ei kuitenkaan kuulu paperinkeräykseen. Oikea osoite serpentiiniroskalle on polttokelpoisen jätteen jäteastia. Kestoserpentiiniä voi myös virkata itse ja näin ehkäistä turhan jätteen syntyä!

Sipsipussi: Sipsipussin sisäosa on eittämättä metallimaisen hopeinen. Siitä huolimatta pussi on muovia, joten sen voi kierrättää muovipakkauksena.

Suihkuserpentiini: Suihkutettava serpentiini itsessään on polttokelpoista jätettä, mutta se on pakattu ponnekaasupulloon, joka kuuluu lajitella vaarallisiin jätteisiin. Vaarallisia jätteitä otetaan kotitalouksilta maksutta vastaan LSJH:n jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla, kiertävissä keräyksissä sekä vaarallisten jätteiden vastaanottopisteillä. Lisätietoa vaarallisista jätteiden vastaanotosta osoitteessa www.lsjh.fi/vaarallisten-jatteiden-vastaanotto.

Vappukrääsä: Kaikenlaisen turhan muovikrääsän hamstraaminen kannattaa ehdottomasti minimoida. Mikäli vapputavaraan kuitenkin sortuu, kaikenlaiset huiskat, hatut, naamarit, markkinapallot, karnevaalikilkattimet, viirit ja vempaimet sekä muu ehjä muovikrääsä kannattaa jemmata tulevia vappuja ajatellen. Kun ei joka vuosi osteta uutta, ehkäistään turhan jätteen syntymistä ja säästetään ympäristöä. Mikäli sekalainen muovitavara tulee tiensä päähän, on sille oikea osoite polttokelpoinen jäte.

Munkkirasva: Munkki- tai tippaleipärasvaa ei saa kaataa viemäriin! Voit laittaa rasvan esimerkiksi talouspaperiin imeytettynä kompostoriin tai biojäteastiaan. Jos kumpaakaan ei ole käytössäsi, pakkaa rasva tiiviisti esimerkiksi maitotölkkiin ja laita polttokelpoisen jätteen astiaan.

 

Iloista vappua kaikille! <3

-Maria

Julkaistu

Vedenkulutus

Katsoin pari viikkoa sitten Mad Cook-ohjelmaa, jossa keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä kysyi, miksi meidän pitäisi Suomessa säästää puhdasta vettä, kun siitä ei ole meillä pulaa. Tästä ja ylikulutuspäivästä inspiroituneena aloin pohtia ja etsiä tietoa vedenkulutuksesta vähän enemmän. Kuten kaikesta, tuntuu että tästäkin aiheesta olisi pohdittavaa ja kirjoitettavaa vaikka kuinka paljon, mutta tässä pieni pintaraapaisu.

Mihin vettä kuluu?

Juoksevan hanasta tulevan veden lisäksi myös piilovedenkulutus, jolla tarkoitetaan ostamiimme hyödykkeisiin kulututettua vettä, on ehkä yllättävänkin suurta. Veden piilokulutuksessa huomioidaan myös globaali näkökulma. Meidän käyttämämme niin sanottu virtuaalivesi voi olla pois niiden maiden vesivaroista, joissa siitä on oikeasti pula.

Suomessa harvemmin tulee ajatelleeksi veden kulutusta muulloin kuin vesilaskua maksettaessa. Olemme etuoikeutetussa asemassa, sillä meillä puhdasta vettä riittää niin paljon kuin sitä tarvitsemme ja paljon enemmänkin. Tämä näkyy myös monen, niin itsenikin, käytöksessä ja vedellä helposti lutrataan tiedostamatta siihen kuluvaa määrää. Suurin osa näkyvästä vedenkulutuksesta muodostuukin peseytymisestä. Veden lämmitykseen suihkua varten kuluu paljon energiaa ja tämä onkin yksi tekijä, joka nostattaa suomalaisten hiilijalanjälkeä huomattavasti.

Piilovedenkulutus

WWF:n mukaan suuri osa (47 %) suomalaisen vesijalanjäljestä (eli tuotteiden ja palveluiden koko elinkaaren kokonaisvedenkulutus ja vaikutukset veden laatuun, vesistöjen tilaan ja muihin
vedenkäyttäjiin) muodostuu Suomeen tuotavien ulkomaisten tuotteiden tuotantoon käytetyistä vesivaroista.

“Keskimääräinen suomalainen kuluttaa kotitalouskäytössä noin 150 litraa vettä vuorokaudessa pääasiassa peseytymiseen, ruoanlaittoon ja WC:n huuhteluun. Kun ruoan, juoman, vaatteiden ja muiden kulutustuotteiden tuotannon vaatiman piiloveden määrä otetaan
huomioon, suomalaisen päivittäinen vesijalanjälki kasvaa 3 874 litraan henkilöltä.” -WWF

Konkreettinen ja minulle yllätyksenäkin tullut esimerkki löytyi Motivan sivustolta.

“Kahvikupilliseen tarvittavan kahvijauheen tuottamiseen kuluu vettä jopa 140 litraa, ja osa tuosta vedestä käytetään muualla kuin Suomessa.” -Motiva.

Tämä on saman verran kuin keskimäärin käytämme “näkyvää” vettä vuorokaudessa. Ja osa tästä vesimäärästä käytetään muualla kuin Suomessa, pahimmillaan alueilla, joissa vedestä on muutenkin pulaa.

Vedenkulutuksen vähentäminen

  • Piilovedenkulutusta voi vähentää esimerkiksi suosimalla kasvispainoitteista ruokavaliota
  • Vaatteisiin käytettävän puuvillan viljelyyn käytetään paljon vesivaroja, joten vaateostokset kannattaa tehdä harkitusti
  • Suihkutteluajan lyhentäminen
  • Hankkimalla suihkuun veden virtaamaa pienentävän suuttimen (esimerkiksi myyntiin pian tulevalla Vedeston vedensäästöpaketilla on mahdollista säästää 40-60% vettä)
  • Pese vain täysiä pyykkikoneellisia, välillä vaatteille voi riittää vain tuuletus
  • Vältä juoksevan veden alla tiskaamista

 

Kiva, että yrityksiäkin on herännyt mukaan vedenkulutuksen vähentämiseen ja pyrkivät siinä meitä kuluttajia auttamaan. Yksi tällainen yritys on Novosan (jossa Joonas on pitämässä tiimivalmennusta) ja heidän verkkokauppansa Vedesto, käykäähän tutustumassa! 🙂

-Maria

 

 

Lähteet/lue lisää:

https://wwf.fi/mediabank/2306.pdf (supermielenkiintoinen raportti suomalaisten vesijalanjäljestä)

https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/hyva_arki_kotona/vedenkulutus

https://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/Suomalaisten-vesijalanjalki-vaikuttaa-pahasta-vesipulasta-karsivilla-alueilla-1475.a

 

Julkaistu 1 kommentti

Suomalaisten ylikulutuspäivä 11.4.2018

WWF:n mukaan tänään 11.4.2018 on suomalaisten ylikulutuspäivä, eli ajankohta, jolloin luonnonvarojen kulutuksemme ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä kasvihuonepäästöjä. Globaali ylikulutuspäivä on neljä kuukautta myöhemmin, elokuussa.

Vaikka tietoisuus näistä asioista tuntuu lisääntyneen, se ei silti vaikuta käytännössä näkyvän. Ylikulutuspäivä on ollut Suomessa usean vuoden ajan näihin samoihin aikoihin, eikä luonnonvarojen kulutus ole vähentynyt. WWF:n mukaan, jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme yli 3 maapalloa luonnonvarojen kattamiseen. Emme välttämättä itse huomaa Suomessa luonnonvarojen ylikulutuksen vaikutuksia, sillä ne iskevät pahiten köyhempiin maihin, joissa ihmisten toimeentulo vaikeutuu entisestään. Meidän tulisi ajatella nykyistä enemmän myös kulutuksemme globaaleja vaikutuksia.

Kulutuksen vähentämisestä tulee äkkiseltään itselleni mieleen elintason laskeminen, mutta tarkoittaako se välttämättä sitä? WWF:n mukaan suurimmat syyt luonnonvarojen liikakulutukseen Suomessa ovat ruoan tuotannossa, energiantuotannossa ja liikenteessä. Näihin kolmeen voi jokainen vaikuttaa omalla toiminnallaan.

Viime viikon Mad Cook Show -jaksossa oli havainnollistava esimerkki kasvissyönnistä ja siitä, kuinka pienikin muutos tässä vaikuttaa suuresti: Jos kaikissa kouluissamme olisi yksi kasvisruokapäivä lisää viikossa, vuodessa säästyisi 2 miljoonaa kiloa lihaa, 2700 hehtaaria peltopinta-alaa ja 14 miljardia litraa puhdasta vettä. Tällä hetkellä suomalaisista 90 % syö lihaa, ja sen kulutus on ollut usean vuoden ajan kasvussa.

Energiankulutukseen voi vaikuttaa jo sillä, että vähentää lämpimän veden käyttöä, laskee huonelämpötilaa asteen verran, sammuttaa sähkölaitteet ja vaihtaa kodinkoneet energiatehokkaisiin laitteisiin. Yksityisautoilun sijaan kannattaa suosia joukkoliikennettä ja hyötyliikuntaa.

Näissä asioissa on lähes mahdotonta olla täydellinen, mutta kuinka suuri vaikutus sillä olisikaan, kun jokainen tekee edes pienen muutoksen omassa käyttäytymisessään kohti kestävämpää kulutusta. Itse aion nyt lyhentää suihkussa viettämääni aikaa sekä jättää maitotuotteet syömättä. Nämä pienet teot eivät laske elintasoani, mutta jos kaikki tekisivät niin, voisiko sillä vaikutusta maapallon hyvinvoinnille?

Minkä pienen teon sinä voisit tehdä maapallon luonnonvarojen hyväksi? Mitä ajatuksia tämä päivä teissä herättää?

Sitran elämäntapatesti on muuten hauska tapa selvittää, millaiset elämäntapasi ovat ympäristön kannalta! Testin tehtyäsi saat myös hyödyllisiä vinkkejä aiheeseen liittyen.

-Maria

Pssst. Olemme nyt myös Twitterissä! Seuraa meitä ja osallistu keskusteluun sielläkin 🙂

 

 

Lähteet/lue lisää:

https://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/Suomalaisten-ylikulutuspaiva-on-tanaan—jos-kaikki-elaisivat-kuin-suomalaiset–tarvitsisimme-3-6-maapalloa-3439.a

https://wwf.fi/uhat/ylikulutus/

https://www.talouselama.fi/uutiset/luulitko-etta-suomalaiset-hurahtivat-vegeruokaan-yli-90-a-syo-lihaa-ja-kulutus-kasvaa-yha/32bbac17-07b2-35e1-adc0-86ad5ec72ccd

 

Julkaistu 3 kommenttia

Kestovanulaput bambulangasta

Saara Kohtalon virkatut uudelleenkäytettävät kestovanulaput korvaavat perinteiset puuvillasta valmistetut valkaistut vanulaput jokapäiväisessä käytössä.

Nyt, kun ollaan saatu verkkokauppaan uudet versiot ihanista kestovanulapuista, ajattelin julkaista uudestaan päivitettynä tämän aivan ekoarkeilun aluksi kirjoittamani postauksen niihin liittyen.

Saara päätyi valmistamaan uudet kestovanulaput Blockwallahin 100% bambulangasta, joka on vähiten käsitellyintä, mitä hän on tähän mennessä löytänyt. Tämä eko-bambulanka valmistetaan suoraan bambukuidusta eikä sitä valmisteta kemiallisesti kuten bambuviskoosista valmistetut langat. Näin ollen se kuormittaa myös luontoa vähemmän. Ominaisuuksiltaan bambulanka on hengittävä, imukykyinen, pehmeä ja kiiltävä. Nämä vanulaput ovatkin pehmeämpiä kuin puuvilla-bambulangasta tehdyt. Bambuiset vanulaput kestävät myös pesuja hyvin ja säilyvät käytössä pitkään.

Puuvillaan verrattuna bambu on nopeakasvuinen, eikä siihen tarvita erityisiä lannoitteita, torjunta-aineita tai keinokastelua (joita puuvillan tuotantoon tarvitaan). Ei kaikki bambun tuotantokaan kuitenkaan ristiriidatonta ole. Ajatuksena on kirjoittaa vielä myöhemmin postaus puuvillan ja bambun tuotannosta, sillä koen, että se on tärkeä aihe ymmärtää. Tämä bambulanka on kuitenkin ekologisinta, jota tähän mennessä on löydetty. Blockwallah, jonka lankaa on käytetty näiden lisäksi myös nokkospesusienissä, on suomalais-intialainen yritys, joka valmistaa langat Intiassa eettisesti ja ekologisesti mahdollisimman vähillä kemikaaleilla. Yritys työllistää Intiassa lähialueiden naisia, joille maksetaan työstä asiaankuuluvaa palkkaa.

Itse pidän kasvoille suihkutettavista ja jätettävistä kasvovesistä, silloin kun ei tarvitse käyttää vanulappuja ollenkaa. Välillä kuitenkin haluan tunteen, että ihosta saa puhdistettua viimeisetkin liat pois, jolloin käytän vanulappuja (ja jos käyttää misellivettä niin sen kanssa vanulappuja ainakin tarvitaan). Tähän tarkoitukseen kestovanulaput ovatkin huomattavasti perinteisiä kertakäyttöisiä vanulappuja parempia, ihan vain jo sen kesto-osan takia. Näitä käyttämällä ei siis tarvitse kuluttaa vuodessa noin 365 kappaletta vanulappuja. (Miettikää, jos tämä määrä olisi yhdessä kasassa silmien edessä! Saatikka koko naapuruston vanulappukasat..) Näitä voit käyttää uudestaan ja uudestaan, muistaa vain välillä pestä. Jos peset kestovanulaput koneessa, laitathan ne pesupussiin.

Tätä postausta kirjoittaessa ja luonnonkuitujen valmistusprosessista lukiessa iskee pieni ahdistus. Kun alkaa selvittämään materiaalien valmistusprosessia, kuten vaikka näiden luonnonkuitujen, vaikuttaa siltä, ettei mikään ole riittävän ekologista tai tarpeeksi hyvää. Pitää ehkä hyväksyä se, että jos haluaa käyttää jotain “uutta”, materiaali saattaa olla luontoa ainakin jossakin määrin kuormittavaa? Tietenkin toivomus on ettei näin olisi.  Olisi kiva kuulla teidän mielipiteitä ja näkemyksiä tähän asiaan ja löytää ehkä jokin tyydyttävämpi ratkaisu! Kuitenkin, kertakäyttökulttuurista eroon pääsemällä on jo paljon lähempänä ekologista elämäntapaa. Kestotuotteisiin käytetään kuitenkin vain kerran sitä materiaalia, eikä sitä tarvitse tuottaa koko ajan lisää ja lisää.

Kestovanulappumme, kuten muutkaan tuotteemme, eivät ole myöskään massatuotettuja, vaan jokainen on käsin tehty ja tekijä saa tuotteesta hyvän korvauksen.

Kaikella tällä tarkoitan siis sitä, että jos käytät vanulappuja saattavat nämä kestovanulaput olla huomattavasti parempi ja ekologisempikin vaihtoehto. Meille tulee muuten pian myyntiin samasta langasta valmistetut kestoliivinsuojat, jotka testaajien mukaan ovat ihan huiput!

Kestovanulappujen käyttö:

  • käytä samaan tapaan kuin kertakäyttöisiäkin, älä kuitenkaan heitä pois!
  • huuhtele ja jätä kuivumaan noin vuorokaudeksi, käytä sillä aikaa toista vanulappua
  • viidellä kappaleella ja pesupussilla pääsee hyvin alkuun, kun lappuja voi pestä osissa.
  • lämpimällä vedellä kostutetulla kestovanulapulla saa vesiliukoisen silmämeikin myös hyvin poistettua
  • kestovanulappu toimii myös hellästi kuorivana, kun poistat sillä esimerkiksi puhdistusmaidon kasvoilta! Kannattaa kokeilla myös palasaippuan kanssa

 

Hyvää loppuviikkoa ja kevään odotusta <3

Maria

Julkaistu 1 kommentti

Muoviton maaliskuu

Muoviton maaliskuu on jo hyvässä vauhdissa!

Tässä meidän vinkkimme arjen muoviroskan vähentämiseen:

Kestohedelmäpussit

Ehkäpä helpoin keino vähentää muovia arjessa on ottaa hedelmäpussit omasta takaa kauppaan mukaan! Vuoden turhakkeeksikin valitut kauppojen hedelmäpussit ovat ympäristölle vahingollisimpia. Jos jokainen suomalainen käyttäisi kestohedelmäpussia, kierrosta poistuisi miljoonittain muovipusseja.

Meillä myytävät kestohedelmäpussit ovat Suomessa, tarkemmin ottaen Raisiossa, Saara Kohtalon käsityönä valmistamia. Ne on tehty vanhoista pitsiverhoista eikä tekoprosessissa synny juurikaan jätettä. Valitettavan usein olemme huomanneet, että ekologisuudestaan huolimatta kaupoissa myytävät kestohedelmäpussit ovat valmistettuja toisella puolen maailmaa eikä kuluttajalle ole tarjolla ostovaiheessa tietoa tuotteen valmistusprosessista. Usein ruokakaupoissa myytävät hevipussit on myös valmistettu muovista.

Olemme määritelleet tuotteidemme hinnat siten, että sen tekijä saa siitä kunnollisen korvauksen.

Bee’s Wrapit

Monet ovatkin jo varmaan kuulleet näistä mehiläisvahakääreistä, jotka korvaavat ruuan säilytyksessä käytetyn elmukelmun tai pakastepussit. Ne toimivat tarkoitukseen paljon paremminkin kuin elmukelmu eikä näistä ole saatu muuta kuin hyvää palautetta.

Bee’s Wrapit valmistetaan Yhdysvalloissa Vermontissa eettisesti ja ekologisesti.

Muovisen tiskiharjan ja tiskirättien korvaaminen

Me olemme korvanneet muovisen tiskiharjan nokkospesusienellä sekä puisella tiskiharjalla. Nokkospesusienellä pinttuneetkin liat lähtevät helposti ja ekologisen pesuaineen kanssa se onkin lyömätön yhdistelmä. Nokkonen ehkäisee luonnostaan mm. homeen muodostumista.

Nokkospesusienen lisäksi meillä myytävät bambuliinat korvaavat tekokuiduista tehdyt rätit. Ne ovat lisäksi kauniita ja niitä pitää mielellään myös esillä! Bambuliina on luonnostaan antibakteerinen ja se sopiikin hyvin arkiseen siivoukseen.

Kestokassi aina mukana

Tämä on varmasti monelle jo itsestäänselvyys, mutta mukana kannattaa aina pitää kestokassia, johon yllättävänkin kauppareissun ostokset mahtuvat ilman muovipussien tarvetta. Meiltä löydät kierrätyskankaista valmistetut reput, jotka ostamalla annat paitsi uuden elämän kankaalle, tuet myös suomalaista käsityötä.

Myös kestohedelmäpusseja kannattaa pitää aina mukana yllättävän tarpeen varalle!

Kirjoitin viime elokuussa enemmänkin muovista ja sen ympäristövaikutuksista. Tämä aiempi postaus löytyy täältä.

Mitkä ovat teidän vinkkinne muovittomalle maaliskuulle ja sen jatkolle?

Aurinkoista viikonloppua! <3

-Maria

Julkaistu

Nora Sartovuo Ngom

Toinen yrittäjä, joka on liittynyt ekoarki.fi -yhteisöömme on Nora Sartovuo Ngom. Nora löysi meidät samaisen ekokampaamon kautta kuin Saarakin! Kiitos siis vielä Pure Orange. <3 Tapasimme kesällä ja heti oli selkeää, että Nora tulee mukaan joukkoon. Tällä hetkellä hänen meillä myynnissä olevia tuotteita ovat kauniit ja käytännölliset bambuliinat tai -rätit monessa eri värissä!

Hänellä on muuten myös oma blogi Hullun Halvat Huvit, käykäähän lukemassa sitäkin 🙂

Nora pääsee nyt kertomaan hieman itsestään ja tarinasta tuotteidensa takana.

 

“Olen turkulainen verhoilijaopiskelija, jolle käsityöt ja askartelu on aina saanut sormet syhyymään. Jotenkin koen, että käsityövimmani on vain kasvanut vuosien saatossa ja nyt koen olevani juuri oikeassa paikassa tekemässä juuri sitä, mikä on minulle tarkoitettu. Olen myös vuosien saatossa ymmärtänyt kuinka tärkeää on tehdä jotain, mitä rakastaa tehdä. Ihmisenä olen vähän semmoinen kävelevä katastrofi, mutta tietyllä tavalla nautin siitä, eikä se haittaa minua niin paljon kuin ehkä pitäisi.

Olen myös intohimoinen netti-ideoiden surffaaja. Voisin viettää tuntikausia katsellen erilaisia ohjeita Youtube-videoilta ja Facebookin DIY-sivut ja Pinterest ovat tiheässä käytössä. Koska ala-asteen käsityöopettajani asenne oli se, ettei hän vasenkätistä halunnut opettaa virkkaamaan, niinpä aikuisiälläni opettelinkin virkkaamaan juuri Youtube-videoiden avulla.  Olen aikani katsellut, että bambutiskirättejä voisi virkata itse. Moni on kehunut niitä, mutta minua vain kiehtoi se virkkaus. Rakastan pitsiä ja ideani sainkin tehdessäni virkattua pitsiliinaa, ja päätin yhdistää kaksi asiaa, ja niin syntyi bambuliina. Ajattelin että pois tylsät neliörätit ja minähän pyyhinkin pöytäni tästä lähtien pitsillä. Teinpä sitten pari lisää ja jäin koukkuun. Iloiseksi yllätyksekseni bambuliina myös toimii aivan mainiosti, eikä mielessäni edes käy ajatus, että ostaisin liinani kaupasta. Sitäpaitsi se pieni prinsessa sisälläni rakastaa katsella liinani kauneutta.

Ekologisuus on hiipinyt elämääni pikkuhiljaa, vähän niin kuin askel kerrallaan. Sanon kuitenkin eläväni omassa pinkissä kuplassani, maailmassa on niin paljon pahaa ja kaikkea en haluakaan tietää. Vajaa nelisen vuotta sitten synnytin pienen pojan, joka painoi syntyessään vain 730g, poikani sairaalassa olo jatkui yli kolme kuukautta, olin henkisesti ja fyysisesti aivan loppu. En juurikaan syönyt niinä päivinä, enkä pitänyt itsestäni mitenkään huolta. Voin todella huonosti. Pikkuhiljaa terveellisen ruokavalioajattelun kautta aloin ajattelemaan myös yleistä terveyttä. Kemikaalien käyttöä elämässämme ja sitä mukaan myös luontoa. Olen näissä asioissa siinä mielessä uusi, ettei kaikki asiat ole vielä itsestään selviä, ja matkaa siihen missä haluaisin olla on vielä.

Kesällä tavattuani Ekoarjen Marian ja Joonaksen elämääni aukesi uusi sivu. Ekoarki-porukkaan kuuluminen on avannut minulle uuden maailman, suurimmaksi osaksi positiivisesti, mutta tässäkin asiassa liika tieto lisää tuskaa ja huomaan välillä voivani pahoin vaikka omien roskien määrästä. Vanha minäni olisi nauranut ratketakseen näistä ajatuksista. Ajatukset tavaroiden kestävyydestä ja tietyistä arvoista olivat minulle uusia, aiemmin ei käynyt mielessänikään, että minua kiinnostaisi miten vaikka langat on värjätty ja kuinka minua harmittaa kun en asiaan saa mistään kunnon vastausta. Tieni tähän pisteeseen on ollut pitkä ja huomaan olevani ennen kaikkea kiitollinen kaikesta mitä minulla on. Aion kuitenkin jatkaa omaa kasvuani näissä asioissa ja jatkossakin tehdä muutoksia puhtaampaan elämään.”

 

Etsimme uusia yrittäjiä joukkoomme! Olisitko sinä tai tuttusi seuraava jäsen yhteisöömme? Laita meille viestiä, niin mennään kahville juttelemaan maailman menosta. 🙂

Noran tuotteisiin pääset täältä!

 

Julkaistu

Ekologisempi joulu

Jouluvalmistelut alkavat olla monella jo varmasti täydessä vauhdissa, joten nyt saattaakin olla hyvä aika muistuttaa ettei joulun, kuten arjenkaan, tarvitse olla niin kulutuskeskeistä. Joulu on ehdottomasti by far oma lempijuhlani vuodesta ja siihen liittyvät vahvasti perinteet, jotka ovat kulkeneet mukana lapsesta asti. Ruokaa notkuva joulupöytä, suuri kasa lahjoja kuusen alla, mutta myös se kaikista tärkein: yhdessäolo perheen ja ystävien kanssa.

Mietin, että olisi kiva täällä Ekoarjenkin blogissa jakaa omia ajatuksia ekologisemmasta joulunvietosta. Ekologisempi joulu vaatii ehkä enemmän suunnittelua ja hieman poikkeamista perinteistä, mutta on paljon parempi ympäristölle ja usein myös kukkarollekin. Kirjoitin viime vuonna toiseen blogiini, jota kirjoitan yhdessä ystäväni kanssa, postauksen eettisemmästä joulusta, ja tein nyt tämän postauksen vähän sitä mukaillen.

Ekologisempi jouluruoka

Joulupöytään kannattaa valikoida kotimaisista ja luomulaatuisista aineksista tehtyjä ruokia. Lähellä tuotettujen ainesten ympäristölle haitalliset kuljetuspäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin ulkomailta tuotujen. Myöskin luomutuotanto vähentää ympäristön kuormitusta. Ympäristöystävällisempi valinta on myös keskittyä kasvisruokiin ja vähentää lihan määrää myös joulun menussa.

Suurin osa suomalaisten ruokahävikistä syntyy kotona, noin 24 kiloa henkiöä kohden vuodessa. Jouluruokaa tehdään yleensä runsaasti ja monia eri ruokalajeja, mutta usein sitä ei kuitenkaan enää tapaninpäivän jälkeen kauheasti jaksa syödä ja loput herkut valitettavasti saattavat päätyä roskiin. Ruuan määrän lisäksi kannattaa miettiä, mistä ruuista oikeasti tykätään; jos kukaan ei pidä lanttulaatikosta, ei sitä kannata valmistaa tai ostaa vain tavan vuoksi.

Joulun herkutteluun on syytä ostaa suklaata, joka on varustettu sertifiointimerkillä. Merkki on tapa varmistaa se, että suklaaseen käytetyn kaakaon tuotannossa on noudatettu ihmisoikeuksia, työntekijöille on maksettu tarpeeksi palkkaa eikä lapsityövoimaa ole käytetty. Tarkistathan siis tämän vuoden joulukonvehteja ostaessasi, että siitä löytyy esimerkiksi UTZ:n, Reilun kaupan tai Fairtrade Cocoa Programin merkki. Finnwatch julkaisee vuosittain katsauksen joulusuklaiden vastuullisuuteen ja tänä vuonna sen mukaan kuluttajilla riittää valinnanvaraa vastuullisista suklaista.

Ekologisemmat joululahjat

Kun aloittaa miettimään ajoissa, mitä antaa lahjaksi, antaa todennäköisesti varmemmin jotakin oikeasti mieluista tai tarpeellista. Lahjan saajalta voisi mielestäni suoraan kysyä, mitä hän haluaa, jotta välttyy hutiostoksilta ja lahja tulee oikeasti käyttöön eikä jää kaapin perälle pölyttymään. Tarpeellinen lahja on kestävämpi ja varmasti ilahdutttaakin saajaa pidempään. Ei ole myöskään mielestäni tarpeen ostaa monia lahjoja vain kuusen alusta täyttääkseen. Erilaiset hyväntekeväisyyslahjat ovat myös mielestäni todella hyvä vaihtoehto perinteiselle lahjalle.

Ruuan lisäksi lahjojakin ostaessa voi suosia kotimaisuutta ja paikallisuutta. Itsellekin tulee parempi mieli, kun tukee esimerkiksi pienyrittäjiä tai kotimaista työtä ostovalinnoillaan. Tällöin voi myös varmistua siitä, että kaikki saavat oikeudenmukaisen korvauksen tuotteesta vaikka ihan suoraan kysymällä, mihin tuotteista saatu raha menee.

Me haluamme Ekoarjessa kannustaa korvaamaan arjessa käytössä olevia tuotteita ekologisemmilla vaihtoehdoilla ja tällä hetkellä saat koodilla monasdailystyle 20 % alennuksen kaikista tuotteista 12.12.2017 asti. Käy lukemassa Mona’s Daily Style -blogista myös juttu meistä!

 

 

Kertokaa kommenteissa omat vinkkinne ekologisempaan jouluun!

Ihanaa joulun odotusaikaa kaikille! <3

-Maria

Julkaistu

Älä osta mitään -päivä

Verkkokauppiaina meilläkin kävi mielessä ajatus, että pitäisikö ottaa osaa Black Friday -kampanjointiin, sillä niin suuri osa verkkokaupoista tuntuu tekevän. Nopeasti kuitenkin tajusimme, että kuluttamiseen kannustava päivä ei ole oikein arvojemme mukainen, joten tuntuisi ehkä hieman hassulta olla kampanjoinnissa mukana. Haluamme meillä myytävillä tuotteilla päinvastoin kannustaa pääsemään eroon kertakäyttökulttuurista ja ostamaan halpojen ja ehkä huonosti tuotettujen tavaroiden tilalla laadukkaita ja kestäviä tuotteita. En kuitenkaan sano, että kaikki yritykset, jotka ovat mukana mustan perjantain alekampanjoinnissa automaattisesti kannustaisivat turhaan kuluttamiseen!

Älä osta mitään -päivää vietetään samana päivänä kuin Black Fridayta, joka on Yhdysvalloista lähtöisin oleva kauppojen joulusesongin aloittava kulutusjuhlapäivä. Black Friday -ilmiö tuntuu levinneen Suomeenkin asti, vaikka maassa ei edes juhlita kiitospäivää, jonka jälkeen musta perjantai Yhdysvalloissa on. En ole suomalaista mainontaa kauheasti tänä vuonna seurannut, mutta silti tuntuu, että koko tämä viikko on siellä musta ja tarjouksia tulee lisää koko ajan. Kiinnostaa nähdä, millainen Black Friday -villitys Kanadassa on, kun päivä on Suomessakin vain kasvanut kasvamistaan.

Kanadasta sen sijaan on lähtöisin mustaa perjantaita kritisoiva Älä osta mitään -päivä (Buy Nothing Day tai No Shop Day), joka kannustaa ihmisiä vähentämään kulutustaan ja kritisoi myös koko joulua edeltävää kulutushysteriaa. Tarkoitus ei ole, että näitä asioita mietitään vain yhden päivän ajan, vaan se kannustaisi miettimään omia kulutustottumuksiaan ympäri vuoden. Se järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1992.

YLE uutisoi elokuussa suomalaisten kertakäyttökulttuurista. Tänä vuonna suomalaisten ylikulutuspäivä oli jo 3. huhtikuuta, kun koko maailman mittakaavassa se ajoittuu yleensä elokuulle. Kulutimme siis WWF:n mukaan reilussa kolmessa kuukaudessa koko vuoden luonnonvarat. Energiankäytön, liikenteen ja ruokailun lisäksi myös kulutustottumuksia olisi hyvä miettiä uudestaan. Miettiä, mitä oikeasti tarvitsee, eikä vain ostaa tuotteita, koska ne ovat alennuksessa.

Emme siis kampanjoi Black Fridayssa, vaan haluamme kannustaa kaikkia harkittuihin ostopäätöksiin. Miettiä, mitkä tuotteet ovat sellaisia, että ne voisi korvata ekologisemmalla ja kestävämmällä vaihtoehdolla. Esimerkkeinä näistä esimerkiksi meillä myytävät kestovanulaput, joiden ansioista ei tarvitse enää ostaa kertakäyttöisiä vanuja sekä juuri myyntiin tulleet siivoukseen tarkoitetut bambuliinat. Myös nämä pesusienet korvaavat hyvin esimerkiksi muovisen tiskiharjan.

Mitä ajatuksia Älä osta mitään -päivä ja Black Friday teissä herättää?

 

Älä osta mitään -päivää organisoi Suomessa Luonto-Liitto, jonka ÄÖM-sivuilta voi lukea päivästä lisää.