Posted on Jätä kommentti

Ekologisempi joulu

Jouluvalmistelut alkavat olla monella jo varmasti täydessä vauhdissa, joten nyt saattaakin olla hyvä aika muistuttaa ettei joulun, kuten arjenkaan, tarvitse olla niin kulutuskeskeistä. Joulu on ehdottomasti by far oma lempijuhlani vuodesta ja siihen liittyvät vahvasti perinteet, jotka ovat kulkeneet mukana lapsesta asti. Ruokaa notkuva joulupöytä, suuri kasa lahjoja kuusen alla, mutta myös se kaikista tärkein: yhdessäolo perheen ja ystävien kanssa.

Mietin, että olisi kiva täällä Ekoarjenkin blogissa jakaa omia ajatuksia ekologisemmasta joulunvietosta. Ekologisempi joulu vaatii ehkä enemmän suunnittelua ja hieman poikkeamista perinteistä, mutta on paljon parempi ympäristölle ja usein myös kukkarollekin. Kirjoitin viime vuonna toiseen blogiini, jota kirjoitan yhdessä ystäväni kanssa, postauksen eettisemmästä joulusta, ja tein nyt tämän postauksen vähän sitä mukaillen.

Ekologisempi jouluruoka

Joulupöytään kannattaa valikoida kotimaisista ja luomulaatuisista aineksista tehtyjä ruokia. Lähellä tuotettujen ainesten ympäristölle haitalliset kuljetuspäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin ulkomailta tuotujen. Myöskin luomutuotanto vähentää ympäristön kuormitusta. Ympäristöystävällisempi valinta on myös keskittyä kasvisruokiin ja vähentää lihan määrää myös joulun menussa.

Suurin osa suomalaisten ruokahävikistä syntyy kotona, noin 24 kiloa henkiöä kohden vuodessa. Jouluruokaa tehdään yleensä runsaasti ja monia eri ruokalajeja, mutta usein sitä ei kuitenkaan enää tapaninpäivän jälkeen kauheasti jaksa syödä ja loput herkut valitettavasti saattavat päätyä roskiin. Ruuan määrän lisäksi kannattaa miettiä, mistä ruuista oikeasti tykätään; jos kukaan ei pidä lanttulaatikosta, ei sitä kannata valmistaa tai ostaa vain tavan vuoksi.

Joulun herkutteluun on syytä ostaa suklaata, joka on varustettu sertifiointimerkillä. Merkki on tapa varmistaa se, että suklaaseen käytetyn kaakaon tuotannossa on noudatettu ihmisoikeuksia, työntekijöille on maksettu tarpeeksi palkkaa eikä lapsityövoimaa ole käytetty. Tarkistathan siis tämän vuoden joulukonvehteja ostaessasi, että siitä löytyy esimerkiksi UTZ:n, Reilun kaupan tai Fairtrade Cocoa Programin merkki. Finnwatch julkaisee vuosittain katsauksen joulusuklaiden vastuullisuuteen ja tänä vuonna sen mukaan kuluttajilla riittää valinnanvaraa vastuullisista suklaista.

Ekologisemmat joululahjat

Kun aloittaa miettimään ajoissa, mitä antaa lahjaksi, antaa todennäköisesti varmemmin jotakin oikeasti mieluista tai tarpeellista. Lahjan saajalta voisi mielestäni suoraan kysyä, mitä hän haluaa, jotta välttyy hutiostoksilta ja lahja tulee oikeasti käyttöön eikä jää kaapin perälle pölyttymään. Tarpeellinen lahja on kestävämpi ja varmasti ilahdutttaakin saajaa pidempään. Ei ole myöskään mielestäni tarpeen ostaa monia lahjoja vain kuusen alusta täyttääkseen. Erilaiset hyväntekeväisyyslahjat ovat myös mielestäni todella hyvä vaihtoehto perinteiselle lahjalle.

Ruuan lisäksi lahjojakin ostaessa voi suosia kotimaisuutta ja paikallisuutta. Itsellekin tulee parempi mieli, kun tukee esimerkiksi pienyrittäjiä tai kotimaista työtä ostovalinnoillaan. Tällöin voi myös varmistua siitä, että kaikki saavat oikeudenmukaisen korvauksen tuotteesta vaikka ihan suoraan kysymällä, mihin tuotteista saatu raha menee.

Me haluamme Ekoarjessa kannustaa korvaamaan arjessa käytössä olevia tuotteita ekologisemmilla vaihtoehdoilla ja tällä hetkellä saat koodilla monasdailystyle 20 % alennuksen kaikista tuotteista 12.12.2017 asti. Käy lukemassa Mona’s Daily Style -blogista myös juttu meistä!

 

 

Kertokaa kommenteissa omat vinkkinne ekologisempaan jouluun!

Ihanaa joulun odotusaikaa kaikille! <3

-Maria

Posted on Jätä kommentti

Älä osta mitään -päivä

Verkkokauppiaina meilläkin kävi mielessä ajatus, että pitäisikö ottaa osaa Black Friday -kampanjointiin, sillä niin suuri osa verkkokaupoista tuntuu tekevän. Nopeasti kuitenkin tajusimme, että kuluttamiseen kannustava päivä ei ole oikein arvojemme mukainen, joten tuntuisi ehkä hieman hassulta olla kampanjoinnissa mukana. Haluamme meillä myytävillä tuotteilla päinvastoin kannustaa pääsemään eroon kertakäyttökulttuurista ja ostamaan halpojen ja ehkä huonosti tuotettujen tavaroiden tilalla laadukkaita ja kestäviä tuotteita. En kuitenkaan sano, että kaikki yritykset, jotka ovat mukana mustan perjantain alekampanjoinnissa automaattisesti kannustaisivat turhaan kuluttamiseen!

Älä osta mitään -päivää vietetään samana päivänä kuin Black Fridayta, joka on Yhdysvalloista lähtöisin oleva kauppojen joulusesongin aloittava kulutusjuhlapäivä. Black Friday -ilmiö tuntuu levinneen Suomeenkin asti, vaikka maassa ei edes juhlita kiitospäivää, jonka jälkeen musta perjantai Yhdysvalloissa on. En ole suomalaista mainontaa kauheasti tänä vuonna seurannut, mutta silti tuntuu, että koko tämä viikko on siellä musta ja tarjouksia tulee lisää koko ajan. Kiinnostaa nähdä, millainen Black Friday -villitys Kanadassa on, kun päivä on Suomessakin vain kasvanut kasvamistaan.

Kanadasta sen sijaan on lähtöisin mustaa perjantaita kritisoiva Älä osta mitään -päivä (Buy Nothing Day tai No Shop Day), joka kannustaa ihmisiä vähentämään kulutustaan ja kritisoi myös koko joulua edeltävää kulutushysteriaa. Tarkoitus ei ole, että näitä asioita mietitään vain yhden päivän ajan, vaan se kannustaisi miettimään omia kulutustottumuksiaan ympäri vuoden. Se järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1992.

YLE uutisoi elokuussa suomalaisten kertakäyttökulttuurista. Tänä vuonna suomalaisten ylikulutuspäivä oli jo 3. huhtikuuta, kun koko maailman mittakaavassa se ajoittuu yleensä elokuulle. Kulutimme siis WWF:n mukaan reilussa kolmessa kuukaudessa koko vuoden luonnonvarat. Energiankäytön, liikenteen ja ruokailun lisäksi myös kulutustottumuksia olisi hyvä miettiä uudestaan. Miettiä, mitä oikeasti tarvitsee, eikä vain ostaa tuotteita, koska ne ovat alennuksessa.

Emme siis kampanjoi Black Fridayssa, vaan haluamme kannustaa kaikkia harkittuihin ostopäätöksiin. Miettiä, mitkä tuotteet ovat sellaisia, että ne voisi korvata ekologisemmalla ja kestävämmällä vaihtoehdolla. Esimerkkeinä näistä esimerkiksi meillä myytävät kestovanulaput, joiden ansioista ei tarvitse enää ostaa kertakäyttöisiä vanuja sekä juuri myyntiin tulleet siivoukseen tarkoitetut bambuliinat. Myös nämä pesusienet korvaavat hyvin esimerkiksi muovisen tiskiharjan.

Mitä ajatuksia Älä osta mitään -päivä ja Black Friday teissä herättää?

 

Älä osta mitään -päivää organisoi Suomessa Luonto-Liitto, jonka ÄÖM-sivuilta voi lukea päivästä lisää.

Posted on Jätä kommentti

Ajatuksia arjen ympäristöystävällisyydestä Kanadassa

Moikka pitkästä aikaa täältä Atlantin toiselta puolelta Kanadasta! Minä (Maria) olen tosiaan tämän syksyn opiskelemassa Kanadassa, tarkemmin ottaen Quebecissä. Syksy onkin ollut asuntolaelämää ja arkeni on tästä johtuen aika erilaista Suomen arkeeni verrattuna. Ajattelinkin, että olisi kiva jakaa teillekin vähän ajatuksia huomaamistani eroista Suomen ja Kanadan välillä erityisesti ympäristön kannalta.

Kierrätys

Ensimmäinen asia, joka täällä kiinnitti huomiota oli se, että kaikkialla julkisilla paikoilla olevat roskikset on jaettu ainakin kahteen osaan: kierrätettäviin roskiin (muovipullot, lasi, pahvi jne.) ja jätteisiin. Luonnossa ei näykään paljon roskia, vaan suurin osa tuntuukin löytävänsä tiensä roskikseen. Tai sitten täällä vaan toimii siivous todella hyvin. 😀 Yleisesti Quebecissä on käytössä Blue Box Recycling System, jossa siniseen muovilaatikkoon laitetaan kaikki paperipohjaiset roskat, suurin osa muovipakkauksista, lasi, sekä alumiini- ja metallitölkit. Sen sijaan biojätteille en ole nähnyt erillisiä roskiksia muualla kuin vain asuntolamme yhteiskeittiössä.  Pullopanttejakin täällä on, mutta ne ovat pienempiä kuin Suomessa (lasipullosta saa palautettaessa 5 c), eikä palautusautomaatteja ole kuin muutamassa kaupassa. Lähikaupassani pullot pitääkin palauttaa palvelutiskille. Tässä olisi mielestäni hyvä kehityskohde Kanadan kierrätyskulttuurille, sillä täällä tunnutaan ostavan paljon juomia muovipulloissa! Myös kahvia ostetaan paljon take-away -kupeissa, vaikka täällä monessa paikassa kannustetaan ostamaan kestoversioita niistä.

Muovin käyttö

Marketeissa täällä myydään paljon valmiiksi pilkottuja hedelmiä ja kasviksia, jotka on pakattu ihan turhan monen muovin sisään. Myös valmisruokia myydään usein muovibokseissa ja varsinkin kampuksen kahviloissa näidä myydään paljon. Yleisesti ottaen kaupoissa kasviksia ja hedelmiä ei kuitenkaan yleensä ole pakattu muoviin, mikä on tottakai hyvä asia! Olen myös huomannut että todella monet käyttävät kaupassa kestokassia ostoksilleen. (Nyt, kun Joonas oli täällä käymässä, sain myös oman Ekoarki-repun tänne!) Jos joskus sattuu unohtamaan kestokassin voi olla varma, että kassalta lähdettyään huomaa käsissä olevan vähintään neljä kassia, sillä täkäläiset muovipussit ovat niin heikkoja, että niihin pakataan vain vähän tavaraa. Ruokakauppojen lisäksi monessa kaupassa myös kysytään erikseen, että tarvitsetko kassia, eikä automaattisesti sitä anneta.

Autoilu

Yksi ympäristöön liittyvä asia, jonka Kanadassa nopeasti huomaa on autoilu. Lähes kaikilla on auto ja joka paikkaan liikutaan autolla. Kanadassa välimatkat ovat pitkiä ja julkinen liikennen on suhteessa kallista kun taas autoilusta on tehty täällä edullista ainakin Suomeen verrattuna. Yliopistollamme on oma vuokraamo, josta auton vuokraaminen on edullista ja helppoa. Myös bensa on täällä todella halpaa verrattuna Suomeen, joten monet opiskelijat vuokraavatkin usein auton viikonloppureissuja varten.

Onneksi ainakin Quebecissä kaupungissa julkinen liikenne (eli paikallisbussit) toimivat hyvin, joten kampukselta pääsee kaupungin keskustaan helposti. Busseja käytetään paljon, mutta autoilu tuntuu silti olevan yleisempi kulkuväline, sillä bussilla kohteeseen pääseminen voi viedä pitkänkin aikaa ja autoilu koetaan siten helpommaksi. Suurkaupungeissa, kuten Montrealissa ja Torontossa on myös todella hyvä julkinen liikenne ja metroverkosto. Helpoin tapa Kanadassa liikkua kaupunkien välillä olisi varmaan lentäminen, sillä junalla kulkeminen on täällä harvinaista ja kallista.

Kasvisruoka

Kasvissyöjänä olen väkisinkin huomannut, että se ei ole täällä vielä ihan niin yleistä kuin Suomessa. Kasviproteiinivaihtoehtoja ei tofun, linssien ja papujen lisäksi juurikaan ole. Kaikissa ravintoloissakaan ei ole kasvisruokavaihtoehtoa, vegaanisesta puhumattakaan. Minulle tuli ehkä tämä vähän yllätyksenä tänne tultaessa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että täälläkin on kehittymässä kasvis- ja vegaaniruokatrendi ja jotkut ravintolat tarjoavatkin monia vegevaihtoehtoja!

 

Nämä olivat ehkä päällimmäisenä olevia ajatuksia Kanadasta ja ympäristöystävällisyydesta. Oletteko te huomanneet suuria eroja ympäristöystävällisyydessä ulkomaiden ja Suomen välillä? Tai onko joku muukin ollut Kanadassa tai muualla Pohjois-Amerikassa ja kiinnittänyt huomiota johonkin muuhun asiaan? Olisi kiva kuulla ajatuksianne aiheesta! 🙂

Ihanaa alkavaa viikkoa! <3

-Maria

Posted on 3 kommenttia

Muovin ympäristövaikutukset ja käytön vähentäminen

Kukaan ei varmaan voi enää tänä päivänä väittää, ettei olisi kuullut muovin ympäristöhaitoista. Toisen maailmansodan jälkeen muovin käyttö ja määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Muovia on tuotettu niin paljon, että sillä voisi elmukelmuttaa koko maapallon. Muovia on joka puolella maailmaa – mikromuovina tai isompina kasointa – merenpohjissa, napaseuduilla, ravintoketjuissa, kaatopaikoilla ja kaukaisilla saarilla.

Heinäkuussa julkaistun tutkimuksen mukaan muovia on tuotettu 8300 miljoonaa tonnia. Sen mukaan sitten vuoden 2015 muovia on kulutettu 6300 tonnia ja tästä määrästä 9 prosenttia on kierrätetty, 12 prosenttia poltettu ja 79 prosenttia on päätynyt kaatopaikoille tai luontoon. Valtaosa tuotetusta muovista ei ole biohajoavaa, vaan ainoa keino hävittää muovi pysyvästi on polttaminen tai pyrolyysi (kuivatislaus). Polttaminen toki tuottaa energiaa, mutta samalla myös kasvihuonekaasuja ja saasteita. Muovista on siis vaikeaa päästä eroon ja näin ollen sitä kertyy ympäristöön, erityisesti vesistöihin, todella paljon. Suuri huolenaihe onkin, miten jo olemassaolevasta muovista, saati sitten tulevasta, päästään eroon.

Ellen McArthur Foundationin julkaiseman raportin mukaan jopa 95 prosenttia muovista käytetään vain kerran, minkä jälkeen se heitetään pois. Sen mukaan 8 miljoonaa tonnia muovijätettä päätyy meriin joka vuosi. Tätä voi raportin tekijöiden mukaan verrata siihen, että jäteautollinen muovia kaadettaisiin mereen joka minuutti. Jos asiaan ei puututa, määrä nousee vuoteen 2030 mennessä kahteen autolliseen per minuutti ja vuoteen 2050 mennessä neljään autolliseen per minuutti.

Tämän seurauksena vuoteen 2050 mennessä merissä on enemmän muovia kuin kaloja.

Miljoona merilintua ja 100 000 merinisäkästä kuolee joka vuosi muovijätteiden takia. Meressä osa muovista hajoaa mikromuoviksi, jota kalat ja linnut saattavat luulla ruuaksi. Suurimmassa osassa kaloissa onkin todettu olevan muovia elimistöissään. Isot muovinpalaset ovat vaarallisia merieläimille kuten kilpikonnille ja hylkeille. Mikromuovi myös peittää merenpohjaa eikä sen laajempia ympäristövaikutuksia vielä tiedetä. Joka tapauksessa muovijäte on vakava ympäristöongelma ja uhka ekosysteemeille. Ravintoketjun kautta muovi rikastuu kalojen elimistöissä ja saattaa päätyä myös meidän elimistöihimme.

Muovin kertyminen ympäristöön on globaali ja laaja ongelma, eikä vastuu tästä ole pelkästään yksilöillä. Päätöksentekijöidenkin täytyy puuttua ongelmaan. Kuitenkin yksilöiden painostuksella voi olla tässä iso rooli ja muutos voi lähteä ruohonjuuritasolta. Jokainen meistä voi miettiä omaa muovinkäyttöään ja huomata itse kuinka paljon muovia ihan perusarjessä syntyy lähes itsestään. Muovin kulutusta voi kuitenkin vähentää muuttamalla kulutuskäyttäytymistään.

Tässä pari helposti toteutettavaa vinkkiä, joita itse noudatan:

  • Otan kauppareissulle oman kestokassin mukaan, myös vaatekaupoissa pyrin kieltäytymään muovipusseista ja pakkaan ostokset omaan kassiin.
  • En käytä enää muovisia pikkupusseja kauppojen hedelmä- ja vihannesosastoilla. Sen sijaan en laita tuotteita pussiin ollenkaan tai käytän näitä vanhoista verhoista tehtyjä kestohedelmäpusseja. Pyrin myös ostamaan tuotteita, joita ei ole pakattu muoviin.
  • Elmukelmun sijaan käytän Bee’s Wrapia, joka on aivan loistava keksintö ja toimii oikeasti hyvin! Ruuat pysyy tuoreena ja ne saa pakattua myös mukaan kätevästi mehiläisvahasta tehdyllä paperilla.
  • Pyrin korvaamaan myös kodin lyhytikäiset muoviset tuotteet, kuten pesusienen, tiskiharjan ja tiskirätin ekologisemmalla vaihtoehdolla. Näistä esimerkkeinä Saara Kohtalon pesusienet, jotka sopivat myös tiskaamiseen ja keittiön tasojen pesemiseen hyvin. Meille on tulossa ekoarkeen myöhemmin myös bambulangasta käsin valmistettuja tiskirättejä!

 

Millä tavoin te olette vähentäneet muovin kulutustanne tai millaisia ajatuksia teillä on aiheeseen liittyen?

Luin The Eco log -blogista mielenkiintoisia postauksia tästä aiheesta ja kestävästä elämäntavasta. Suosittelen lukemaan!

Posted on 1 kommentti

Kestovanulaput

Saara Kohtalon virkatut kestovanulaput korvaavat perinteiset puuvillasta valmistetut valkaistut vanulaput jokapäiväisessä käytössä.

Tällä hetkellä meillä myytävien kestovanulappujen lanka on 60% bambua ja 40% puuvillaa. Lanka on Katia-merkkistä ja se on tehty yrityksen Barcelonan tehtaalla. Ollaan kysytty Katialta, mistä puuvilla ja bambu on peräisin, mutta vastausta ei olla vielä saatu. Päivitetään se tänne, kunhan vastaus saadaan. Saara on miettinyt siirtymistä jatkossa Blockwallahin eettisesti valmistettuihin bambulankoihin. Nokkospesusieni onkin tehty Blockwallahin langasta.

Kestovanulaput sisältävät siis myös puuvillaa, jonka valmistaminen valitettavasti kuormittaa ympäristöä. Bambun tuotantokaan ei ihan ristiriidatonta ole. Puuvillaan verrattuna se on kuitenkin nopeakasvuinen, eikä siihen tarvita erityisiä lannoitteita, torjunta-aineita tai keinokastelua (joita puuvillan tuotantoon tarvitaan). Kirjoitan vielä myöhemmin postauksen puuvillan ja bambun tuotannosta, sillä koen, että se on tärkeä aihe ymmärtää.

Omasta mielestäni kasvoille suihkutettava ja jätettävä kasvovesi on paras, sillä siihen ei tarvitse käyttää vanulappuja ollenkaan. Kuitenkin monet tykkäävät vanulapuista ja tunteesta, että sillä saa vielä puhdistettua ihosta viimeisetkin liat pois. Tähän tarkoitukseen kestovanulaput ovatkin huomattavasti perinteisiä kertakäyttöisiä vanulappuja parempia, ihan vain jo sen kesto-osan takia. Näitä käyttämällä ei siis tarvitse kuluttaa vuodessa noin 365 kappaletta vanulappuja. (Miettikää, jos tämä määrä olisi yhdessä kasassa silmien edessä! Saatikka koko naapuruston vanulappukasat, huh huh..) Näitä voit käyttää uudestaan ja uudestaan, muistaa vain välillä pestä. Jos peset kestovanulaput koneessa, laitathan ne pesupussiin.

Tätä postausta kirjoittaessa ja luonnonkuitujen valmistusprosessista lukiessa minuun iski pieni ahdistus. Kun alkaa selvittämään materiaalien valmistusprosessia, kuten vaikka näiden luonnonkuitujen, vaikuttaa siltä, ettei mikään ole riittävän ekologista tai tarpeeksi hyvää. Pitää ehkä hyväksyä se, että jos haluaa käyttää jotain “uutta”, materiaali saattaa olla luontoa ainakin jossakin määrin kuormittavaa? Tietenkin toivomus on ettei näin olisi.  Olisi kiva kuulla teidän mielipiteitä ja näkemyksiä tähän asiaan ja löytää ehkä jokin tyydyttävämpi ratkaisu! Mielestäni kuitenkin kertakäyttökulttuurista eroon pääsemällä on jo paljon lähempänä ekologista elämäntapaa. Kestotuotteisiin käytetään kuitenkin vain kerran sitä materiaalia, eikä sitä tarvitse tuottaa koko ajan lisää ja lisää. Esimerkiksi kyllähän vuositasolla näihin kestovanulappuihin käytetty puuvillan määrä per käyttäjä on paljon pienempi kuin kertakäyttöisiä vanulappuja käyttävän henkilön.

Kestovanulappumme eivät ole myöskään massatuotettuja, vaan jokainen on käsin tehty ja tekijä saa tuotteesta hyvän korvauksen.

Kaikella tällä tarkoitan siis sitä, että jos käytät vanulappuja saattavat nämä kestovanulaput olla huomattavasti se parempi ja ekologisempikin vaihtoehto.

Kestovanulappujen käyttö:

  • käytä samaan tapaan kuin kertakäyttöisiäkin, älä kuitenkaan heitä pois!
  • jätä kuivumaan noin vuorokaudeksi, käytä sillä aikaa toista vanulappua
  • viidellä kappaleella ja pesupussilla pääsee hyvin alkuun, kun lappuja voi pestä osissa, voit ostaa kestovanulappuja myös yksittäin, kun on tarve useammille lapuille
  • lämpimällä vedellä kostutetulla kestovanulapulla saa vesiliukoisen silmämeikin myös hyvin poistettua
  • kestovanulappu toimii myös hellästi kuorivana, kun poistat sillä esimerkiksi puhdistusmaidon kasvoilta!

 

Olisi kiva kuulla myös teidän kokemuksia tuotteesta, joten jättäkää tuotesivuille palautetta tai kommenttia tähän postaukseen! 🙂

Posted on Jätä kommentti

Ekoarki

Ekoarki.fi on nyt avoinna kaikille ekologisemmasta elämäntavasta kiinnostuneille!

 

Jeeeee!!! Tässä se nyt on, meidän projekti. Yhteisö (tai heimo Joonaksen mukaan) kaikille kestävän kehityksen mukaisia arvoja noudattaville. Tarkoituksena on tarjota yrittäjille, joilla on jokin mahtava idea, paikka myynnille, markkinoinnille ja logistiikalle. Ja tietysti kuluttajille paikka, josta ostaa tuotteita, jotka auttavat tekemään arjesta entistä ekologisemman! Pyrkimyksenämme ei ole luoda uutta tarvetta, vaan korvata jokin jo olemassa oleva tuote ekologisemmalla ja kestävämmällä vaihtoehdolla.

Mistä tää homma lähti aluille?

Kaikki on lähtenyt liikkeelle meidän yhteisistä mielenkiinnoista. Maria on kiinnostunut kestävästä kehityksestä ja Joonas on tämän lisäksi touhunnut yritysmaailmassa ja kehittänyt itseään valmentavana johtajana. Molempien maailmanahdistus on kasvanut ja tästä johtuen on ollut pakottava tarve tehdä jotain asian eteen. Molemmat ollaan täysin matkamme alussa ja tietämys on vielä aivan minimaalisella tasolla. Halu oppia ja nähdä, miten voitamme ilmastonmuutoksen, sekä saamme kaikille tasapuoliset mahdollisuudet elää, yrittää tai työskennellä, vie meitä eteenpäin. Ja tähän haluamme kutsua myös sinut mukaan.

Missä nyt?

Verkkokauppa on projektina ollut meille mielenkiintoinen ja konseptiajatus on muuttunut jatkuvasti. Tällä hetkellä näemme ekoarjen yhteisönä. Yhteisö, jossa yrittäjillä on mahdollisuus tuoda tuotteitaan myyntiin, keskittyen itse tuotteidensa valmistamiseen. Ja samalla yhteisö, jossa asiakkaat pystyvät helposti ostamaan ja toivomaan uusia tuotteita yrittäjiltä. Toivomme myös kaikilta paljon keskustelua ekologisempaan arkeen ja elämäntapaan liittyen. Tämän tueksi tulemme kirjoittamaan blogiimme postauksia erilaisista ratkaisuista, jotka ovat hyödyksi sekä maailmalle että kuluttajalle itselleen.

Kaupastamme löydät toistaiseksi vain muutaman tuotteen. Olemme halunneet edetä rauhallisesti, jotta saisimme parhaan mahdollisen verkkokauppayhteisön aikaan.

Jonnekin ollaan menossa

Yrittäjämme yhdessä kehittävät toisiaan ja tukevat matkallaan. Saimme mukaamme jo ihanan Saaran, josta löytyy oma postauksensa. Saaran kanssa ollaan rakennettu verkkokauppaa, jotta se olisi valmis seuraaville yrittäjille. Projektihan alkoi jo toukokuussa, ja matkalla on jo ollut mitä mielenkiintoisimpia haasteita.

Jos kiinnostuit ja haluat jutella projektistamme enemmän, otathan yhteyttä! Tästä pääset yrittäjille tarkoitettuun yhteydenottolomakkeeseen. Voit laittaa myös sähköpostia suoraan osoitteeseen maria@ekoarki.fi.

 

Maria ja Joonas

Posted on Jätä kommentti

Saara Kohtalo

Ihastuttava Saara

Ensimmäinen yrittäjä ekoarki.fi:ssä on Saara Kohtalo. Hän on vastavalmistunut vaatetusalan artesaani ja hän myy verkkokaupassamme käsitöitään. Saaran laadukkaat tuotteet ovat paitsi käytännöllisiä sekä ekologisia, mutta myös kauniita!

Tavatessamme Saaran ensimmäisen kerran hurmaannuimme heti ja tiesimme, että tästä alkaa hieno yhteistyö! Saara on positiivinen ja aito persoona, ja tuntuu kuin hänet olisi tuntenut jo kauemminkin. Hänellä on huikeat käsityötaidot, mutta teknisten laitteiden kanssa sormi menee helposti suuhun. Hänen tuotteensa syntyvät alusta alkaen itse, kankaat ja langat hankitaan kotiseudulta ja pieniltä yrittäjiltä mahdollisuuksien mukaan.

Saara pyörittää omaa yritystään lapsiperhearjen keskellä Raisiossa. Yrittäjyyden hän aloitti jo koulun ohella sivutoimisena tehden korjausompelutöitä, ja koulun jälkeen oman yrityksen jatkaminen oli helppo ratkaisu. Hänelle on tärkeää saada viettää aikaa lasten kanssa, minkä yrittäminen mahdollistaa. Käydessämme Saaran kotona hänen iloiset poikansa kävivätkin aina välillä kysymässä päivän polttavia kysymyksiä.

Saara kertoo tykänneensä aina käsillä tekemisestä. Pienestä pitäen hän on seurannut parturi-kampaaja -äitinsä työntekoa ja leikannut myös itse kavereidensa hiuksia. Peruskoulun jälkeen hän opiskelikin hiusalaa, mutta ei käynyt koulua loppuun, koska ei kuitenkaan halunnut tehdä sitä joka päivä. Tämän jälkeen hän teki muutaman vuoden asiakaspalvelutyötä, jonka jälkeen jäi lasten kanssa kotiin.

Saaran innostus käsitöihin palasi vuoden lasten kanssa kotonaolon jälkeen Machia-käsityöklubissa, jonka jälkeen hän päätti lukea alasta myös itselleen ammatin. Tässä ammatissa hän saa käyttää luovuutta ja luoda jotain uutta. Vaatteet ovat olleet hänen sydäntä lähellä ja vaatetuspuolen siirtyessä Mynämäeltä Raisioon, Saara aloitti opinnot.  Ammatissaan hän pystyy yhdistämään intohimon ja työn.

Saaran mukaan hänen juttunsa ja vahvuutensa on monipuolisuus. Hän on myös nopea oppimaan kädentaitoja eikä halua rajata töitään vain johonkin tiettyyn kategoriaan. Virkkaukset ja neulonnat jne ovat lähteneet käsityöklubista ja koulun ohella hän tekikin jo yhteistyötä ekokampaamon Pure Orangen kanssa. Ekologisuus on myös lähellä Saaran sydäntä ja nyt hän pystyy yhdistämään sen käsillä tekemiseen.

Omien sanojensa mukaan hän inspiroituu vähän kaikesta, mutta erityisesti luonnosta, sen tuoksuista ja muista ihmisistä.

Löysimme Saaran Joonaksen äidin ekokampaajan vinkkaamana ja olemme niin iloisia saadessamme hänet heti alusta alkaen mukaan ekoarki-tiimiin!

 

Olisitko sinä tai tunnetko jonkun, joka sopisi joukkoomme?

Pääset tästä Saara Kohtalon tuotteisiin.